Julkaistu: 3.6.2022
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Mitä kalojen maailmassa tapahtuu?
Kalan elämä on kotivesistön varassa. Ihanteellinen vesistö tarjoaa vakaat olot mutta myös erilaisia elinympäristöjä ja ravintolähteitä elämän eri vaiheisiin. Yhtälö voi olla vaativa.
Suomen sisävesissä elää viitisenkymmentä kalalajia – tai hieman vähemmän, jos vieraslajit jätetään pois laskuista. Joillekin lajeille kelpaavat lähes kaikenlaiset vesistöt, myös meri. Suomen yleisin kala, ahven, kuuluu näihin. Toisilla vaatimukset ovat tiukemmat. Harjus tarvitsee viileän ja runsashappisen veden. Kuha viihtyy lämpimämmissä ja rehevämmissä vesissä.
Vesistöstä pitää lisäksi löytyä sopivia kutualueita. Kalat kutevat useimmiten matalaan ja suojaisaan paikkaan, jossa vesi lämpiää keväällä nopeasti. Osa kaloista taas kutee vain virtaaviin vesiin. Kutualusta vaihtelee lajin mukaan. Kutu voidaan kiinnittää vesikasveihin tai laskea esimerkiksi pohjasoraan kaivettuun kutukuoppaan. Alueen pitää soveltua myös kuoriutuville kalanpoikasille, jotka yleensä viettävät siellä elämänsä alkutaipaleen. Poikaset tarvitsevat sekä suojaa että pääravintoaan eläinplanktonia.
Hyvät kutu- ja poikasalueet saattavat olla harvassa. Jos ne menetetään, vesistön kalakanta on vaarassa. Yhtä huonosti käy, jos vaellusyhteys kutualueeseen katkeaa vesirakentamisen vuoksi. Näin on tapahtunut useimmille Suomen vaelluskalakannoille.
Monien sisävesien kalasto on muuttunut rehevöitymisen takia. Rehevöityminen suosii särkikaloja, arvokalat vastaavasti vähenevät. Ravintoketjukunnostus voi auttaa korjaamaan pahasti vinoutuneen kalastorakenteen. Rehevöitymisen ohella kalakantojen tulevaisuutta varjostaa ilmastonmuutos.
Kuva: © Riku Lumiaro, Syke
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Uhanalainen vesiluonto
Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. …