Julkaistu: 2.12.2019
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Mistä rehevöityminen johtuu?
Järvien ja rannikkoalueiden rehevöitymisestä puhutaan paljon. Miksi jotkin vedet rehevöityvät ja miltä rehevöitynyt järvi näyttää?
Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Kun näitä ravinteita on runsaasti, kasvillisuus kukoistaa niin maalla kuin vedessäkin. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä valuvan veden mukana. Joet tuovat ravinteita kauempaakin.
Rehevöityminen vaivaa tyypillisesti peltojen ympäröimiä järviä. Myös asutusalueiden lähivedet kärsivät usein rehevöitymisestä. Kaikkein altteimpia rehevöitymiselle ovat matalat pikkujärvet, joissa vesi vaihtuu hitaasti.
Rehevöityminen näkyy monella tapaa. Levät runsastuvat, ja keskikesällä veden pinnalla voi näkyä sinilevälauttoja. Vesi samenee ja näkösyvyys pienenee. Rantakivet ja kalaverkot limoittuvat.
Kasvi- ja eläinlajisto muuttuu ja yksipuolistuu. Ruovikot leviävät, ja rannat alkavat kasvaa umpeen. Särkikalat runsastuvat, mutta arvokaloja on entistä vähemmän. Pahimmillaan esiintyy happikatoa ja kalakuolemia.
Kuva: © Kati Martinmäki-Aulaskari, Syke
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Rehevöittävä kuormitus
Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen …
