Millaista on kestävä vesiliikenne?

Vesiliikenteessä turvallisuus on kaiken lähtökohta. Riskialtis liikkuminen vesillä vaarantaa sekä ihmishenkiä että ympäristön hyvinvoinnin. Luonnolle pahin tapahtuma olisi öljytankkerin haveri, josta seuraisi mittava öljyvuoto.

Öljyonnettomuuden riski on Itämerellä huomattava, koska liikenne on vilkasta. Suomenlahdelle tai sieltä ulos seilaa vuosittain kymmeniätuhansia aluksia, joista liki neljännes on säiliölaivoja. Lahdella laivojen reitit risteävät Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen kanssa. Risteävät reitit lisää törmäysvaaraa.

Öljykatastrofin riskiä minimoidaan eri keinoin. Alusten kulkua valvotaan järjestelmällä, joka kuuluu maailman tehokkaimpiin. Alusten turvallisuutta säädellään myös kotimaisella ja kansainvälisellä lainsäädännöllä. Kaiken varalta Suomessa pidetään yllä öljyntorjunnan kalustoa ja valmiutta. Sitä tarvitaan myös, kun sattuu pienempiä öljypäästöjä. Öljypäästöjen määrä on vähentynyt selvästi takavuosista.

Laivaliikenteen muihin ympäristöhaittoihin pureutuu muun muassa EU:n rikkidirektiivi, joka on pienentänyt huomattavasti laivojen rikkipäästöjä ilmaan. Myös laivojen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään. Muita haasteita ovat laivoista kantautuva vedenalainen melu sekä rantoja kuluttavat peräaallot. Vesiliikenne voi myös levittää vieraslajeja.

Kaikkea vesiliikennettä ohjaa vesiliikennelaki. Se pyrkii takaamaan, että vesillä liikutaan turvallisesti ja vastuullisesti. Kestävyyteen pyritään niin kaupallisessa laivaliikenteessä kuin huviveneilyssäkin.