Mihin viemäri vie jäteveden?

Millaista olisi elää ilman maanalaisia viemäreitä? Jätevedet virtaisivat avo-ojissa ja etova haju leijailisi ympäriinsä. Ihmisten terveys olisi vaarassa ja luontokin kärsisi.

Suomen kaupunkeihin alettiin rakentaa viemäreitä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisenä ehti Viipuri, muut seurasivat pian perässä. Helsingissä toimeen tartuttiin vuoden 1880 tienoilla.

Aluksi viemärit veivät jätevedet suoraan lähivesiin. Kun ne alkoivat saastua, purkupaikka siirrettiin kauemmaksi. Lopulta herättiin siihen, että jätevedet pitää puhdistaa. Nykyiset viemäriverkostot päätyvät aina jätevedenpuhdistamolle. Useimmissa kunnissa on oma puhdistamo, mutta paljon on myös kuntien yhteisiä puhdistamoja.

Viemäriverkostot ovat nykyisin mittavia. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä lähes 5000 kilometriä viemäreitä. Kaikki eivät ole pelkästään jätevettä varten, osassa virtaa sadevettä.

Viemärit pyritään rakentamaan niin, että ne viettävät alamäkeen kohti puhdistamoa. Jos puhdistamo on kovin kaukana tai mäen takana, jätevettä pitää pumpata eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla on yli 500 tällaista pumppaamoa.

Viemäri voi tukkeutua, jos sinne laitetaan ylimääräistä tavaraa tai ruokajätteitä, kuten paistinrasvaa. Viemäreitä joudutaankin usein puhdistamaan. Myös rankkasateet voivat saada jotkin viemärit tulvimaan.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Julkaistu: 28.10.2019

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE