Metsätalousmaan kuivatus

Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta. Kunnostusojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle.

Soita ja veden vaivaamia metsiä on ojitettu metsätalouden tarpeisiin noin 5,7 miljoonaa hehtaaria. Uudisojitukset ovat melkein loppuneet, ja painopiste on nyt kunnostusojituksissa. Kunnostusojituksen tavoite on palauttaa ojaverkoston kuivatusteho.

Ojat vaativat kunnostamista yleensä silloin, kun ojituksesta on kulunut 20–40 vuotta. Kunnostusojitusta suunniteltaessa on pidettävä huolta siitä, ettei ojia kaiveta tarpeettoman syviksi. Kunnostusojitus suositellaan tehtäväksi hakkuiden yhteydessä, koska hakkuut vähentävät haihduttavaa puustoa ja aiheuttavat siten pohjaveden pinnan nousua. Viime vuosina ojia on kunnostettu keskimäärin 35 000 hehtaarin alalla vuodessa.

Kunnostusojitusta suunniteltaessa on hyvä tarkastella suometsän vesitaloutta osana koko valuma-alueen vesienhallintaa. Metsätaloudellisesti vähätuottoisimmat alueet kannattaa usein jättää kunnostamatta ja hyödyntää niitä muun muassa tulvavesien pidättämiseen. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Vedenpidätykseen soveltuvia alueita voidaan selvittää yhdistämällä tietoja tulvaherkistä alueista ja heikkotuottoisista metsäalueista. Tähän tarjoaa välineitä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Maanmittauslaitoksen yhteinen TIIMA-hanke.

Kunnostusojituksen vesistöhaittoja pitää lieventää

Metsäojitus on valtakunnallisesti merkittävä vesistöjen kuormittaja. Jokien vedenlaadun on todettu olevan sitä heikompaa, mitä suurempi osuus valuma-alueen turvemaista on ojitettu. Typpikuormitus ja orgaanisen aineen kuormitus ovat ojitusten ja muuttuvan ilmaston takia kasvussa varsinkin Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöissä, Perämeren valuma-alueella.

Kunnostusojitus lisää erityisesti vesistöjen kiintoainekuormaa mutta myös ravinteiden huuhtoutumista vesiin. Riskit korostuvat, jos kunnostettava alue sijaitsee lähellä vesistöä. Vesiensuojelutoimet ovatkin olennainen osa kunnostusojitushanketta. Toimien tarkoitus on ehkäistä ja vähentää maaperän eroosiota sekä pysäyttää mahdollinen liikkeelle lähtenyt maa-aines ja ravinteet ennen kuin ne joutuvat vesistöön.

Vesiensuojelutoimet voidaan jakaa ojakohtaisiin ja hankekohtaisiin menetelmiin. Ojakohtaisia menetelmiä ovat esimerkiksi ojien yhteyteen kaivettavat lietekuopat sekä ojien perkaus- ja kaivukatkot. Ne ovat kuitenkin tehottomia pidättämään erityisesti liukoisia ravinteita ja orgaanisia humusyhdisteitä. Tehokkaampi tulos saavutetaan hankekohtaisilla menetelmillä. Niitä ovat muun muassa kosteikot, pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat.

Kunnostusojituksen haittoja vähennetään jättämällä suojavyöhyke vesistön ja kunnostusalueen väliin. Kunnostusojituksen ulkopuolelle rajataan myös erityisen eroosioherkät alueet samoin kuin kitu- ja joutomaaksi luokitellut suot ja arvokkaat luontokohteet.

Kunnostusojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle

Muusta kuin vähäisestä ojituksesta pitää tehdä vesilain mukainen ojitusilmoitus alueen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Ilmoitus on tehtävä 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Metsämaan kunnostusojitus katsotaan ilmoitusvelvollisuuden alaiseksi toiminnaksi.

Ojituksen vähäisyyttä arvioidaan ympäristövaikutusten näkökulmasta. Ilmoitusta ei yleensä tarvitse tehdä pienehkön, alle 5 hehtaarin suuruisen yksittäisen metsäkappaleen ojittamisesta. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä aina, jos tarkoituksena on ojittaa useita pienehköjä alueita lähekkäin samalla valuma-alueella tai jos alue sijaitsee pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla. Ilmoitus pitää myös tehdä, jos ojituksen voidaan olettaa vaikuttavan haitallisesti vesistöön tai muihin luontoarvoihin.

Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta vastaavasta sekä kuvaukset hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista sekä hankkeen vaikutusalueesta.

Ojitusilmoituksen teko

Kunnostusojituksen yhteydessä voidaan ennallistaa arvosoita

Metsätalousmaan kunnostusojituksen yhteydessä voidaan ennallistaa sellaisia suojeltuja suoalueita, jotka ovat kuivahtaneet ympärillä tehtyjen ojitusten seurauksena. Toimenpidettä kutsutaan vedenpalautukseksi.

Vedenpalautuksessa ojaverkostoa muutetaan suojelualueen tuntumassa niin, että vesi johdetaan ennallistettavalle suolle, jonne se kuuluukin. Vedenpalautus mahdollistaa arvosuon läheisyydessä olevan metsätalousmaan kuivattamisen haitattomasti ja voi myös vähentää ojaston kunnostamiskuluja.

Vedenpalautukseen mahdollisesti soveltuvia kohteita on alustavasti määritelty runsaat neljäsataa. Kunkin kohteen soveltuvuus arvioidaan maastokäynneillä. Valtakunnallista hanketta rahoittaa Helmi-elinympäristöohjelma.

Näin toteutat vedenpalautuksen

Tarkista, sijaitseeko suunnittelemasi kunnostusojitus vedenpalautukseen soveltuvan suojelusuon läheisyydessä. Vedenpalautukseen soveltuvat suojelusuot ovat nähtävillä Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämässä suometsänhoidon paikkatietoaineistossa.

Suometsähoidon paikkatietoaineisto (metsäkeskus.fi)

Avaa paikkatietoaineiston sivun alaosan painikkeista karttatasot. Merkitse avautuvasta ikkunasta karttataso ”vedenpalautukseen soveltuvat suojelukohteet”. Kartalla esitetään kellertävällä värillä suojelusuon kuivunut osa ja turkoosilla kuivuneen osan luonnollinen valuma-alue. Jos kunnostuskohde sijaitsee vedenpalautukseen soveltuvan suon valuma-alueella, ota yhteyttä ojasuunnittelijaan, joka suunnittelee vedenpalautuksen toteuttamisen.

Vedenpalautuksen suunnittelun ja toteuttamisen aineisto ja lomakkeet:

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia

Vesi.fi aineistopankki:
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmät
Pienvesiopas – pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö
Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Muualla verkossa:
Vesiensuojelu (Tapio)
Suometsien hoito (Tapio)

Muualla verkossa:
Vesien tummuminen etenee (syke.fi)
Valumavesi-hanke (syke.fi)
Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 (syke.fi) – Luke, Syke ja Tapio
TurVI – Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan – Tapio, Luke ja Syke
Tietopohjaa ilmastoviisaaseen maankäyttöön (TIIMA) (syke.fi)