Julkaistu: 21.1.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Maatalousmaan kuivatus

Maankuivatus on Suomen oloissa välttämätön viljelyn edellytys. Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Ne määrittävät muun muassa, milloin kuivatus vaatii luvan ja milloin ojien kunnossapito vaatii uutta ojitustoimitusta.

Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon. Se estää maata tiivistymästä ja suojaa sitä eroosiolta. Hyvin toteutettu kuivatus hillitsee maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.

Kuivatus jaetaan peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen. Hyvä peruskuivatus antaa edellytykset riittävälle paikalliskuivatukselle. Vesiensuojelun kannalta olennaista on järjestää peruskuivatus niin, ettei vesistö kuormitu. Peruskuivatushankkeissa tulisi noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä. Näin edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.

Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Ne koskevat sekä uusien ojien tekemistä että ojien kunnossapitoa riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.

Ojitusilmoitus ja ojituksen luvanvaraisuus

Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) vähintään 60 vuorokautta etukäteen. Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava silloin, kun ojana käytettävä uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Pohjavesialueella ja happamilla sulfaattimailla toimittaessa ilmoitus on tehtävä aina.

Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta vastaavasta sekä kuvaukset hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista sekä hankkeen vaikutusalueesta.

Ojitusilmoituksen teko

Uuden ojan tekeminen tai ojan kunnossapito voi vaatia vesilain mukaisen luvan. Lupa tarvitaan, jos ojituksesta tai ojan kunnossapidosta voi aiheutua vesialueen pilaantumista tai muuta haittaa vesistössä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vesistön happamoituminen tai ravinnekuormituksen kasvu. Vesilain mukaista lupaa haetaan aluehallintovirastolta.

Ojitustoimituksessa hyväksytään ojitussuunnitelma

Ojitustoimitus on pidettävä, jos

  • ojituksella poistetaan tai pienennetään tulva-aluetta,
  • ojituksella muutetaan huomattavasti vesien virtaamissuuntaa,
  • oja on tehtävä maantien, kaapelin tai eräiden muiden vastaavien rakenteiden alitse eikä rakenteen omistaja tähän suostu,
  • hyödynsaajia on vähintään kolme, eivätkä he pysty sopimaan yhteisestä ojituksesta,
  • ojitustoimituksessa aiemmin päätettyä suunnitelmaa muutetaan,
  • kyse on ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta, tai
  • kyse on ojitusyhteisön jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista.

Ojitustoimitusta haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). ELY-keskus neuvoo ojitustoimitukseen ja muihin peruskuivatukseen liittyvissä asioissa. Vireillä oleviin ojitustoimituksiin liittyvät asiakirjat löytyvät ELY-keskusten verkkopalvelusta.

Ojitustoimituksen hakemuslomake (Word)
Ojitustoimituksen hakemuslomake (PDF)
Ojitustoimituksen teko
Vireillä olevat ojitustoimitukset

Ojitustoimituksessa käsitellään ojitussuunnitelma ja sen toteuttamisedellytykset, laaditaan kustannusarvio ja päätetään kustannusten jakamisesta hyödynsaajien kesken. Ojitustoimituksessa vahvistettu ojitussuunnitelma antaa hankkeesta vastaavalle oikeuden ryhtyä ojitukseen ja käyttää toisen aluetta tähän tarkoitukseen suunnitelman mukaisesti. Toimituksessa määrätään myös toimista, joilla estetään ojituksesta koituvia vahinkoja, sekä mahdollisten vahinkojen korvaamisesta.

Maanomistajat voivat sopia ojituksesta keskenään

Ojituksesta hyötyä saavat maanomistajat voivat tehdä sopimuksen yhteisestä ojituksesta, jos kukaan ei vaadi suunnitelman vahvistamista ojitustoimituksessa eivätkä vesilain säädökset sitä muutoin edellytä. Mikäli sopimusojitukseen haetaan valtion rahoitustukea, rahoittaja voi kuitenkin edellyttää, että ojitussuunnitelma vahvistetaan ojitustoimituksessa ennen kuin tuki myönnetään.

Viranomaisten roolit ojitusasioissa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaanottaa ojitusilmoitukset. Ojitusilmoituksen perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa kehottaa ilmoituksen tekijää hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa. ELY-keskukselta haetaan myös ojitustoimitusta.

Aluehallintovirasto toimii vesilain mukaisena lupaviranomaisena. Vesilain mukaista lupaa voi hakea myös ilman ELY-keskukselle annettua ojitusilmoitusta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ojitusta koskevan erimielisyyden silloin, kun kiinteistönomistaja haluaa tehdä ojan toisen alueelle tai johtaa vettä toisten ojiin eivätkä muut kiinteistönomistajat tähän suostu. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee myös sellaiset riitatilanteet, joissa omistaja laiminlyö kiinteistönsä kuivatusta palvelevan ojan kunnossapidon ja tästä aiheutuu toisen kiinteistölle vahinkoa. Asemakaava-alueella ojituskysymykset ratkaistaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.

Opas kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vesilain mukaisten ojitusasioiden ratkaisemiseen
Ojitukseen liittyviä oikeustapauksia

Ojien kunnossapidosta vastaa se, joka saa kuivatuksesta hyötyä

Peruskuivatuksen hyödynsaaja on velvollinen huolehtimaan ojien kunnossapidosta. Kuivatuksen toteuttaja voi olla yksittäinen maanomistaja tai ojitusyhteisö. Ojitusyhteisö perustetaan, kun hanke koskee useaa kiinteistöä. Yhteisö perustetaan joko ojitustoimituksessa tai aluehallintoviraston myöntämän luvan yhteydessä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ojitusyhteisöjä. Perustettuja ojitusyhteisöjä voi tarkastella Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta. Palvelusta löytyy ojitusyhteisön nimi ja hankkeen toimitusnumero, joiden perusteella voi kysyä asiakirjoja alueellisesta ELY-keskuksesta tietopalvelupyynnöllä.

Ojitusyhteisöt-karttapalvelu
Tietopalvelupyynnöt

Kunnossapidossa on tiettyä joustavuutta

Kunnossapidoksi luetaan suppeat toimet, jotka noudattavat ojitustoimituksessa aikoinaan vahvistettua ojitussuunnitelmaa. Ojien kunnossapidolla tarkoitetaan toimia, joiden seurauksena oja ei suurene mitoiltaan. Kunnossapidosta ei yleensä tarvitse tehdä ojitusilmoitusta. Poikkeuksena ovat esimerkiksi happamilla sulfaattimailla ja pohjavesialueilla tehtävät kunnossapitotoimet.

Kunnossapidossa voidaan ojitusyhteisön päätöksellä poiketa ojitussuunnitelmasta vähäisessä määrin, kunhan muutokset eivät merkittävästi vaikuta ojituksen kustannuksiin, hyötyihin tai ympäristöarvoihin. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi uoman vähäinen leventäminen samoin kuin erilaiset uoman vahvistukset. Myös ojan putkitus, sekä ojan paikan siirto tai uoman leventäminen laskeutusaltaaksi voidaan käsitellä vähäisinä muutoksina.

Sillat, rummut ja putkiojat

Kun ojiin tarvitaan uusia siltoja tai rumpuja tai kun peltojen viljeltävyyttä halutaan parantaa putkittamalla ojia, asiasta on syytä sopia etukäteen ojitusyhteisön tai ojien yläpuolisten maanomistajien kanssa.

Sillat ja rummut on tarpeen mukaan uusittava tai muutettava siten, että vesiaukon koko ja perustamissyvyys riittävät suunniteltuun kuivatukseen. Vesiaukko tulee mitoittaa niin, ettei se tulvankaan aikana supista uomaa liikaa ja aiheuta haitallista padotusta.

Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus
Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen

Peruskorjaushanke edellyttää uutta suunnitelmaa

Kunnossapitohanke muuttuu peruskorjaushankkeeksi silloin, kun vanha ojitussuunnitelma uusitaan kokonaan tai merkittäviltä osin. Uusi suunnitelma vahvistetaan ojitustoimituksessa.

Julkaisu ”Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen” neuvoo, milloin kunnossapitoperkaukset voidaan toteuttaa vanhan suunnitelman mukaan ja milloin ne katsotaan uutta ojitustoimitusta vaativaksi peruskorjaushankkeeksi.

Opas ojitusyhtiölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen

Peruskuivatuksen suunnitteluohjeet ja vesitalousisännöinti

Peruskuivatuksen suunnitteluohjeet löytyvät oppaasta ”Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu”. Oppaan suunnitteluohjeet sisältävät luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet. Peruskuivatussuunnitelman voi teettää alaan erikoistuneella yrityksellä.

Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu (2. päivitetty painos)

Vesitalousisännöitsijän opas on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista.

Vesitalousisännöitsijän opas

Vesitalousisännöinti (ojaisännöinti) on palvelu ojitusyhteisöille uomien kunnossapito- ja peruskorjaushankkeisiin sekä muiden vesitaloushankkeiden toteutukseen ja toteutuksen valvontaan. Vesitalousisännöitsijät ovat suorittaneet vesitalous- tai ojitusisännöintikoulutuksen ja tutkinnon.

Ojaisännöitsijöiden yhteystiedot (Salaojayhdistys.fi)

Peruskuivatukseen voi hakea tukea

Peruskuivatushankkeiden tukeminen on siirtymässä CAP27-tuen piiriin (Yhteinen ojitusinvestointi). Tällä hetkellä ei oteta uusia rahoitushakemuksia vastaan, lisätietoja asiasta tulee myöhemmin. Ennen vuotta 2023 vireille tulleiden hakemusten käsittely ja maksatus jatkuvat normaalisti.

Tietoa peruskuivatushankkeen rahoituksesta

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n artikkelit:
Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa
Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat

Vesi.fi:n teemasivu:
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella

Vesi.fi:n aineistopankki:
Opas valtaojien perkausten ja vesistöhankkeiden rantaraivauksiin
Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito
Rantaeroosio ja sen torjunta