Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa. Niillä on suuri vaikutus myös vesistöjen virkistyskäyttöön ja kalatalouteen.

Vesitaloushankkeet

Vesitaloushankkeella tarkoitetaan vesilain (587/2011) ja sen edeltäjien mukaisia hankkeita. Valtio on toteuttanut vesitaloushankkeita eniten Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla. Kaakkois-Suomessa hankkeet liittyvät suurelta osin uittosäännön kumoamisiin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tulvasuojeluun.

Laajimmat vesitaloushankkeet liittyvät tulvansuojeluun. Tulvasuojelu on ollut tärkein hanketyyppi erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvansuojeluhankkeissa on muun muassa rakennettu tekojärviä ja tulvapenkereitä, perattu uomia sekä toteutettu järvien säännöstelyjä. Nykyisin tehdään yhä enemmän kalataloudellisia kunnostuksia, joiden tavallisin tavoite on vahvistaa ja palauttaa vaelluskalakantoja.

Vesitaloushankkeita koskevat vesiluvat ja niiden velvoitteet ovat voimassa toistaiseksi. Luvanhaltijana toimivilla ELY-keskuksilla onkin hankkeisiin liittyviä merkittäviä velvoitteita muun muassa rakenteiden kunnossapidosta. Valtio toteuttaa myös uusia hankkeita, ja vanhojen hankkeiden lupia päivitetään. Esimerkiksi säännöstelymääräysten muutoksilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen.

Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti vuonna 2020. Selvityksen tekivät Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset ja maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista sekä kalateiden, tekoaltaiden, penkereiden, patojen ja ojitusten rakentamisista ovat edelleen ajantasaisia ja tarpeellisia. Lähes sata hanketta todettiin kuitenkin kokonaan tai osittain vanhentuneiksi, ja niihin liittyviä lupia, sopimuksia tai velvoitteita pitäisi tarkastella uudestaan.

Vesistörakenteet

Valtion vesitaloushankkeisiin liittyy suuri määrä vesistörakenteita, muun muassa tekojärvien penkereitä, säännöstelypatoja ja niiden automatiikkaa, pohjapatoja, tulvaluukkuja ja kanavia sekä pengerrysalueiden pumppaamoja ja huoltoteitä. ELY-keskuksittain tarkastellen valtion vesistörakenteita on eniten Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä alueilla tehtiin varsinkin 1960–1980-luvuilla paljon rakenteita, joilla pyrittiin hillitsemään tulvia ja edistämään virkistyskäyttöä. Toisaalta, esimerkiksi Kainuusta, löytyy paljon vanhoja uittorakenteita, Pohjois-Savosta säännöstelyrakenteita sekä Uudeltamaalta pohjapatoja.

Valtio omistaa itse rakenteet ja lupien kautta niiden käyttöön kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä valtiolle on myönnetty pysyvä käyttöoikeus veden ja rakenteiden alle jääneisiin alueisiin. ELY-keskuksilla on luvan haltijoina velvollisuus pitää rakenteet kunnossa, ellei kunnossapitoa ole siirretty rakenteista hyötyä saavalle taholle, kuten voimayhtiölle, kunnalle tai vesioikeudelliselle yhteisölle.

Maa- ja metsätalousministeriön vesistörakenteiden omistajuus ja ylläpidon koordinointi keskitettiin vuonna 2016 valtakunnallisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Vesistörakenneomaisuudesta noin 80 prosenttia sijaitsee Etelä-Pohjanmaan (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksien alueilla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on myös rakenteiden käyttöön ja ylläpitoon liittyvää erityisosaamista. Ylläpitoon sisältyy sekä rakenteiden lupien mukainen kunnossapito että perusparannukset, joilla pyritään erityisesti lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus suunnittelee, miten vesistörakenteiden valtakunnallinen rahoitus (keskimäärin 4–5 milj. euroa/vuosi) kohdennetaan. Vesistörakenteiden kunnossapito (mm. pengerten niitto, ojien kaivu, huoltoteiden sorastus) hankitaan pääosin ELY-keskusten liikennevastuualueiden hoitourakoiden yhteydessä.

ELY-keskusten vastuulla olevat vesistörakenteet (MMM)

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n aineistopankki:
Valtion vesitaloushankkeiden toimivuuden tarkastelu