Likaako asutus vesistöjä?

Kaupungeista ja taajamista tulevat jätevedet puhdistetaan nykyään hyvin. Vieläkö ne pilaavat vesistöjä? Entä haja-asutus?

Asutuskeskusten jätevesiä ryhdyttiin puhdistamaan tehokkaasti 1970-luvulla. Sen jälkeen yhdyskunnista tulevat päästöt ovat vähentyneet jyrkästi. Tämä koskee erityisesti eloperäisiä aineita ja fosforia. Fosfori on tärkeä kasviravinne, joka rehevöittää vesistöjä ja aiheuttaa muun muassa leväkukintoja.

Päästöjen vähennyttyä taajamien lähivedet ovat puhdistuneet. Jätevedet kootaan myös usein isommille puhdistamoille, etäälle taajamista. Tämäkin on parantanut lähivesien kuntoa. Monessa taajamassa ja kaupungissa rantavedet ovat nyt niin puhtaita, että niissä voi uida.

Yhdyskuntien osuus koko Suomen vesistökuormituksesta on nykyisin melko pieni. Eniten vesiä kuormittaa maatalous. Asutuskeskuksista tulee silti edelleen päästöjä, varsinkin typpipäästöjä. Typpi on toinen tärkeä kasviravinne, jolla on vaikutusta erityisesti merialueilla.

Haja-asutuksen jätevesiä on alettu puhdistaa kunnolla vasta äskettäin. Puhdistaminen auttaa pienentämään haja-asutuksen vesistöpäästöjä. Tähän asti nuo päästöt ovat olleet asukasta kohti laskettuna huomattavia. Päästöillä on ollut myös paikallista vaikutusta vesistöjen ja pohjavesien tilaan. Koko Suomen mitassa haja-asutus on viime vuosina ollut taajamien veroinen päästölähde.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Julkaistu: 28.10.2019

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE