Julkaistu: 12.4.2021

Kunnostaminen parantaa rannan virkistyskäyttöä

Moni ranta muuttuu pikkuhiljaa tukkoisemmaksi. Ruovikko valtaa alaa, vesi mataloituu ja pohjaan kertyy pehmeää liejua. Olisiko kunnostamisesta apua?

Rannan umpeenkasvu johtuu useimmiten vesistön liiasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta. Kuormituksen seurauksena ranta rehevöityy ja madaltuu. Kehitystä saattaa jouduttaa myös maan kohoaminen sekä se, että ranta-alueita ei enää laidunneta entiseen tapaan.

Rantojen kunnostuksella voidaan parantaa ranta-alueen viihtyisyyttä ja virkistyskäytön mahdollisuuksia. Kunnostus pitää kuitenkin suunnitella hyvin ja tehdä harkiten, sillä ranta-alueet ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille.

Pysyviä muutoksia saadaan aikaan vain vähentämällä vesistön kuormitusta. Vesistön ympäristössä pitää ehkäistä maaperän eroosiota. Pelloilta ja metsistä valuvia ravinteita ja kiintoainetta voidaan lisäksi pidättää eri keinoin. On myös huolehdittava siitä, ettei omalta tontilta kulkeudu ravinteita vesistöön.

Ruovikoita voidaan pitää kurissa niittämällä. Kun niitetty kasvusto korjataan pois, saadaan samalla vesistöstä pois ravinteita. Rantaa ei kuitenkaan pidä yrittää putsata kokonaan, koska kasvillisuus tarjoaa turvaa, ruokaa ja lisääntymispaikkoja monille vesien ja rantojen eläimille. Parempi on siis niittää laikuittain.

Jos ranta on laajoilta alueilta kasvanut pahasti umpeen, voidaan harkita ruoppausta. Se on kuitenkin järeä toimi, josta voi koitua suuria haittoja. Ruoppaus voi samentaa vettä, vapauttaa ravinteita ja tuhota kalojen kutualueita.

Kaikessa rannan kunnostuksessa kannattaa tehdä yhteistyötä muiden ranta-asukkaiden kanssa. Lisäksi pitää huolehtia viranomaisten vaatimista ilmoituksista ja luvista. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).

Kuva: Tervavene, © SYKE

 

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE