Kuka omistaa vesialueet?

Järven selällä ei ole rajapyykkejä. Vesialueella voi silti kulkea kiinteistörajoja. Miten vesialueiden omistus on Suomessa järjestetty?

Vesialueiden omistus kytkeytyy useimmiten kiinteistöjen omistukseen. Vesialue voi kuulua yhteen kiinteistöön – joko siksi, että se sijaitsee kokonaan yhden kiinteistön maatilusten sisällä, tai se on kiinteistötoimituksessa annettu jollekin kiinteistölle. Tavallisempaa kuitenkin on, että vesialue kuuluu usealle kiinteistölle. Silloin puhutaan yhteisestä vesialueesta.

Ne kiinteistöjen omistajat, joilla on osuus yhteiseen vesialueeseen, muodostavat osakaskunnan. Suomessa on yli 20 000 osakaskuntaa. Isot vesistöt saattavat jakautua usealle osakaskunnalle.

Osakaskunta voi olla järjestäytynyt tai järjestäytymätön. Järjestäytyneellä osakaskunnalla on säännöt ja sääntömääräiset kokoukset. Järjestäytymättömät kokoontuvat tarpeen mukaan kenen tahansa osakkaan kutsumana.

Osa sisävesistä on niin sanottuja yleisiä vesialueita. Ne omistaa Suomen valtio, ja niitä hallinnoi Metsähallitus. Yleisiä vesialueita ovat sellaiset suuret järvenselät, jotka ovat vähintään kahdeksan kilometriä leveitä ja pitkiä. Tällaisia selkiä on muun muassa Saimaalla, Oulujärvessä ja Päijänteellä. Kaikkiaan Suomen järvissä on yli 600 000 hehtaaria yleisiä vesialueita.

Tietoa vesialueiden omistuksesta saa omasta kunnasta tai alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus). Vesialueen kiinteistörajoja voi tarkastella myös verkossa, Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Karttapaikassa.

Kuva: iStockphoto