Julkaistu: 11.2.2020
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Kuinka vesien tilaa seurataan?
Suomen sisävesien ja rannikkovesien tilaa on seurattu vuosikymmenten ajan. Seurannan tuloksista voidaan päätellä, miten vesien tila on kehittynyt.
Vesien tilan seuranta on valtava urakka. Havaintopaikkoja on tuhansia, ja vesinäytteitä saatetaan ottaa useita kertoja vuodessa. Näytteistä tutkitaan muun muassa veden väri, happipitoisuus ja ravinteiden eli typen ja fosforin pitoisuudet. Lisäksi mitataan veden lämpötila ja näkösyvyys.
Muutaman vuoden välein tutkitaan myös havaintopaikkojen eliöyhteisöjä: planktonleviä, pohjaeläimiä, kaloja ja vesikasveja sekä kivien pinnoille kiinnittyneitä päällysleviä.
Vesien tilaa tarkkailevat monet tahot: vesiensuojeluyhdistykset, teollisuuslaitokset, kunnat ja valtion ympäristöhallinto. Teollisuudella ja kunnilla on velvollisuus seurata jätevesipäästöjensä vaikutuksia vesistöihin.
Kaikki seurantatulokset, tuottipa ne kuka hyvänsä, kootaan yhteiseen rekisteriin. Rekisteriä voivat käyttää muutkin kuin viranomaiset; tieto on kaikille avointa. Rekisteristä nähdään, että vesistöjen tila on parantunut 50 viime vuoden aikana.
Vaikka seuranta on laajaa, se ei kuitenkaan kata kaikkia Suomen satojatuhansia järviä, jokia ja muita vesiä. Tietoja voidaan täydentää mallilaskelmilla, mutta mallit eivät korvaa oikeaa vesistöseurantaa.
Kuva: © Olli Saira, Vastavalo
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta. …
Pintavesien tilan seuranta
Pintavesien tilan seuranta antaa tietoa muun muassa vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulokset …