Julkaistu: 21.6.2021
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Juomaveden terveysriskit
Vesilaitosten jakelema vesi on Suomessa puhdasta ja terveellistä. Kiinteistönomistajan on pidettävä huolta siitä, että vesi säilyy laadukkaana myös kiinteistön vesijärjestelmässä.
Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja. Pohjavesikaivo voi saastua, jos siihen pääsee pintavettä, esimerkiksi lumen sulamisvesiä tai tulvavettä, taikka pieniä eläimiä. Suurin osa tapauksista koskee yksityisiä kaivoja tai pieniä vedenottamoita. Onkin tärkeää tarkistaa kaivon rakenteet säännöllisesti. Myös puhdistamattoman järvi- tai jokiveden käyttö voi joskus aiheuttaa sairastumisia.
Terveyshaittoja syntyy jonkin verran myös putkirikoista. Putkirikko voi aiheutua esimerkiksi kaivutöistä tai vanhojen vesijohtojen rikkoontumisesta. Putkirikko paljastuu usein siitä, että vesijohtovesi on sameaa tai oudon väristä. Tällaisessa tapauksessa – tai mikäli epäilee jonkun sairastuneen vedestä – on syytä ottaa yhteyttä vesilaitokseen tai kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.
Yksityis- ja yhteiskäytössä olevat pohjavesikaivot | 54 |
Kunnallinen pohjavesilaitos | 37 |
Kunnallinen pintavesilaitos | 7 |
Muu pintaveden käyttö | 5 |
Vesiepidemioiden määrä vuosina 1998–2020 jaoteltuna vedentuotantojärjestelmän mukaan. Tavallisimpia epidemioiden aiheuttajia ovat norovirus ja kampylobakteerit. Lähde: THL
Kiinteistöissä monenlaisia riskejä
Putkirikko voi olla myös kiinteistön vesijärjestelmässä. Silloin haittojen torjunnasta ja vian korjaamisesta vastaa kiinteistönomistaja. Kiinteistönomistajan on yleensäkin pidettävä huolta siitä, että kiinteistön vesijohdot ovat hyvässä kunnossa eivätkä aiheuta veden käyttäjille terveysriskiä. Toistuvat putkirikot osoittavat, että putkien kunto on heikentynyt.
Vanhoissa ja huonokuntoisissa vesiputkissa piilee muitakin terveysriskejä kuin putkirikon vaara. Sisäpuolelta syöpynyt putki tarjoaa hyvän kasvualustan mikrobeille erityisesti, jos veden virtaus putkessa on vähäistä.
Kiinteistön vesijärjestelmien yksi merkittävä haaste onkin veden epätasainen käyttö. Jos vettä ei lasketa hanoista pitkään aikaan, lisääntyvät paitsi mikrobien aiheuttamat riskit myös muut laatuhaitat: veden rautapitoisuus voi kasvaa, ja vesi voi muuttua liian lämpimäksi.
Haaleaan talousveteen liittyy erityisesti legionelloosin vaara. Legionellabakteerin aiheuttaman taudin riski kasvaa, jos kylmän talousveden lämpötila kiinteistön vesijärjestelmässä on liian korkea – tai lämpimän käyttöveden liian matala. Silloin legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmässä ja kulkeutua hengitysilmaan, kun käydään vaikkapa suihkussa.
Suomessa on viime aikoina diagnosoitu vuosittain 5–20 kotimaisista lähteistä peräisin olevaa legionellatartuntaa. Vuonna 2020 neljän tartunnan lähteeksi paljastui kodin vesijärjestelmä.
Kiinteistöjen vesijärjestelmistä koituvia terveysriskejä pyritään ehkäisemään muun muassa ympäristöministeriön vuonna 2017 antamalla asetuksella rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoistoista. Olennaista kuitenkin on, että kiinteistönomistaja tiedostaa ja arvioi vesijärjestelmään liittyvät riskit ja soveltaa järjestelmällistä riskienhallintaa.
Terveysvaara ei aina näy eikä maistu
Veden terveysvaara voi syntyä salakavalasti. Veden käyttäjä ei välttämättä huomaa vedessä maku- tai hajuhaittaa tai muuta vikaa. Vesilaitoksen normaali laadunvalvonta ei liioin hälytä varsinkin, jos laatuhäiriö syntyy verkoston loppupäässä tai kiinteistön vesijärjestelmässä. Epäilys herää vasta, kun monta ihmistä sairastuu samaan aikaan ja saa samankaltaisia oireita.
Vian sijainnin voi päätellä siitä, missä kiinteistöissä tai millä alueella sairaustapauksia esiintyy. Laajassa vesiepidemiatilanteessa asiaa alkaa hoitaa kunnan epidemiatyöryhmä. Kunnan asukkaita tiedotetaan vaarasta ja ohjeistetaan välttämään veden käyttöä kokonaan tai keittämään juomiseen ja ruoanvalmistukseen tarkoitettu vesi. Tarvittaessa järjestetään vaihtoehtoinen vedenhankinta.
Kun vika on korjattu, vesilaitos desinfioi likaantuneen vesijohtoverkoston. Onnistuneen desinfioinnin jälkeen vesilaitos varmistaa vielä veden laadun sekä tiedottaa asiakkailleen, että vettä saa jälleen käyttää.
Lisää tietoa aiheesta:
Muualla verkossa:
Tietoa talousveden terveysriskeistä (THL)