Julkaistu: 9.11.2022
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Vedenlaatumittareita on tähän mennessä asennettu eniten Varsinais-Suomen alueelle. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta.
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit yleistyvät Suomessa. Niitä on asennettu erityisesti virtavesiin, joissa vedenlaatu vaihtelee paljon valuma-alueelta tulevan kuormituksen mukaan. Esimerkiksi lumen sulaminen ja rankkasateet voivat aiheuttaa kuormituspiikkejä, jotka heikentävät lyhytaikaisesti jokiveden laatua. Tällaiset nopeat vaihtelut paljastuvat, kun jokea seurataan jatkuvasti.
Automaattiset mittarit mittaavat vedenlaatua jopa puolen tunnin välein. Tuloksista lasketaan vuorokausikeskiarvot, jotka piirtyvät käyriksi. Käyristä näkee, miten vedenlaatu on muuttunut kuukauden jaksolla, vuoden mittaan tai useamman vuoden aikana.
Mitä vedestä mitataan?
Automaattiset vedenlaatumittarit mittaavat yleisimmin veden, lämpötilaa, sameutta ja nitraattipitoisuutta. Sameusarvon perusteella lasketaan kiintoainepitoisuus ja myös fosforin kokonaispitoisuus eli kokonaisfosfori. Nitraattipitoisuudesta voidaan puolestaan johtaa typen kokonaispitoisuus eli kokonaistyppi.
Mitattavat muuttujat vaihtelevat jonkin verran mittausaseman mukaan. Joillakin asemilla määritetään edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi veden pH-arvo tai mitataan klorofylli-a:n määrää. Toisilla asemilla mitattaviin suureisiin kuluvat myös veden happipitoisuus, sähkönjohtavuus tai orgaaninen hiili. Mittausasemien väliset erot johtuvat sekä kunkin virtaveden ja valuma-alueen ominaisuuksista että siitä, mitä tavoitteita mittauksille on asetettu.
Mittausten kirjoa pyritään myös laajentamaan. Muutamilla asemilla on kokeiltu fosfaattipitoisuuden tai bakteeripitoisuuksien automaattista mittausta.
Mihin vesistöihin mittareita on sijoitettu?
Jatkuvatoimisia vedenlaatumittareita on asennettu erityisesti Varsinais-Suomen jokivesistöihin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on kaikkiaan lähes 20 automaattista vedenlaatumittaria, käytännössä kaikissa alueen suurissa tai suurehkoissa joissa.
Muualla Suomessa vedenlaatumittareita on vähemmän, ja ne palvelevat usein tiettyä tutkimushanketta tai muuta erityistarvetta. Tällainen on esimerkiksi Kuopion Maaningalla oleva mittari, joka on sijoitettu niin, että se kuvaa nurmiviljelyssä olevilta turvepelloilta puroon tulevaa kuormitusta. Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokeen asennetuilla mittareilla seurataan puolestaan veden happamuutta, koska happamat sulfaattimaat ovat joen valuma-alueella yleisiä.
Vesimittari-palvelu näyttää mittaustuloksia
Huomattava osa vedenlaatumittareista on liitetty kaikille avoimeen Vesimittari-palveluun. Palvelu painottuu Varsinais-Suomeen, mutta laajenee vähitellen myös muualle Suomeen.
Vesimittarista voi nähdä mittareiden ilmoittamia vedenlaatutietoja halutulta aikaväliltä. Tulokset on alustavasti tarkastettu, mutta ne voivat muuttua myöhemmin tehtävissä lopullisissa tarkastuksissa.
Veden laadun ohella palvelu kertoo myös kuormitustietoja. Kuormitusluvut on saatu laskennallisesti, kun vedenlaatutietoihin on yhdistetty tiedot virtaamista.
