Julkaistu: 19.1.2021

Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta

Suomen järvet ja rannikkovedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Niitä kuitenkin rasittavat maalta tulevat päästöt. Ilmastonmuutos uhkaa kasvattaa vesistöjen kuormitusta entisestään.

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.

Selvää kuitenkin on, että kun ilmasto lämpenee, myös vesistöt lämpenevät. Tämä voi muuttaa vesistöjen luonnontilaa. Se voi lisätä bakteeri- ja leväpitoisuuksia sekä vaikuttaa veden happitilanteeseen ja sekoittumiseen. Myös jääpeitteisen ajan lyhentymisellä on merkitystä vesiluonnolle.

Näitäkin pahempi ongelma on, että ilmastonmuutos lisää ravinteiden, eli typen ja fosforin, kulkeutumista maalta veteen. Tämä johtuu siitä, että lisääntyvät sateet, varsinkin rankkasateet, huuhtovat maata ja ravinteita vesistöihin. Ongelmaa pahentaa se, että entistä suurempi osa talvisateista tulee vetenä ja lankeaa paljaaseen maahan. Tulevaisuuden ravinnekuormitukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi kehittämällä maatalouden käytäntöjä.

Jos ravinnekuormitus kasvaa, saattaa vesistöjen rehevöityminen paheta: leväkasvu voimistua ja happikadot yleistyä. Ravinteiden ohella sateet voivat irrottaa maaperästä muitakin haitallisia aineita.

Oman riskinsä vesistöille voivat aiheuttaa paikoin lisääntyvät tulvat. Ne voivat syövyttää rantapenkkoja ja huuhtoa mukaansa paljon maa-ainesta. Pahimmillaan tulva aiheuttaa sen, että viemäreiden ja pumppaamojen kapasiteetti ylittyy. Puhdistamatonta jätevettä joudutaan silloin päästämään suoraan vesistöön.

Myös kesäinen kuivuus voi heikentää veden laatua. Se vähentää virtaamia eli vesi seisoo järvessä pidempään. Tämä voi aiheuttaa syvänteissä happikatoa.

Kuva: Mikko Suonio

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE