Julkaistu: 28.10.2019
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Haja-asutuksen jätevedet
Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä.
Maaseudulla jätevedet ohjattiin ennen sakokaivojen kautta luontoon. Sakokaivojen puhdistusteho oli lähes olematon. Kun vesi-WC yleistyi, haitat lisääntyivät: jätevedet alkoivat pilata sekä pohjavesiä että läheisiä rantavesiä.
Haja-asutukselta edellytetään nyt parempaa jätevesien käsittelyä. Asiasta on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Tavoitteena on suojella kiinteistön asukkaiden terveyttä ja lähiympäristöä. Lisäksi halutaan vähentää haja-asutusalueilta tulevaa yleistä vesistökuormitusta.
Jätevesien käsittely ratkeaa helpoimmin, jos alueelle on rakennettu viemäriverkosto. Silloin kiinteistö liitetään siihen. Jos taas jätevettä syntyy hyvin vähän eikä se sisällä WC-vesiä, jätevesi voidaan imeyttää maahan. Esimerkistä käy vaatimattomasti varusteltu kesämökki, jossa asioidaan kuivakäymälässä ja jossa ei ole painevettä. Kaikilla muilla kiinteistöllä pitää olla jätevesijärjestelmä. Se voi olla säännöllisesti tyhjennettävä umpisäiliö tai lain vaatimukset täyttävä puhdistusjärjestelmä.
Jätevesiremonttia voidaan lykätä niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat kauempana kuin sata metriä vesistöstä eivätkä ole pohjavesialueella. Silloin riittää, että järjestelmä tehdään nykyvaatimusten mukaiseksi seuraavan rakennuslupaa edellyttävän remontin yhteydessä.
Kuva: iStockphoto
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?
Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä. …
Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa
Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan …
