Haja-asutuksen jätevedet

Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä.

Maaseudulla jätevedet ohjattiin ennen sakokaivojen kautta luontoon. Sakokaivojen puhdistusteho oli lähes olematon. Kun vesi-WC yleistyi, haitat lisääntyivät: jätevedet alkoivat pilata sekä pohjavesiä että läheisiä rantavesiä.

Haja-asutukselta edellytetään nyt parempaa jätevesien käsittelyä. Asiasta on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Tavoitteena on suojella kiinteistön asukkaiden terveyttä ja lähiympäristöä. Lisäksi halutaan vähentää haja-asutusalueilta tulevaa yleistä vesistökuormitusta.

Jätevesien käsittely ratkeaa helpoimmin, jos alueelle on rakennettu viemäriverkosto. Silloin kiinteistö liitetään siihen. Jos taas jätevettä syntyy hyvin vähän eikä se sisällä WC-vesiä, jätevesi voidaan imeyttää maahan. Esimerkistä käy vaatimattomasti varusteltu kesämökki, jossa asioidaan kuivakäymälässä ja jossa ei ole painevettä. Kaikilla muilla kiinteistöllä pitää olla jätevesijärjestelmä. Se voi olla säännöllisesti tyhjennettävä umpisäiliö tai lain vaatimukset täyttävä puhdistusjärjestelmä.

Jätevesiremonttia voidaan lykätä niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat kauempana kuin sata metriä vesistöstä eivätkä ole pohjavesialueella. Silloin riittää, että järjestelmä tehdään nykyvaatimusten mukaiseksi seuraavan rakennuslupaa edellyttävän remontin yhteydessä.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Julkaistu: 28.10.2019

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE