68 osumaa

Syventävät sisällöt laajentavat ja taustoittavat lyhytartikkelien aiheita.

Hulevedet

1.2.2022

Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus

Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.

Avaa

1.2.2022

Ratkaisuja hulevesien hallintaan

Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.

Avaa

1.2.2022

Hulevesien ympäristöriskit

Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.

Avaa

1.2.2022

Hulevesien aiheuttamat tulvariskit

Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.

Avaa

Pintavesien tila

23.5.2022

Humuskuormitus ja vesien tummuminen

Tummuminen vaikuttaa vesistön ravintoverkkoon. Siitä on myös haittaa vesien virkistyskäytölle ja raakaveden otolle.

Avaa

1.6.2022

Rehevöittävä kuormitus

Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen suurta. Kuormituksen määrä ja lähteet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja paikallisesti.

Avaa

31.10.2022

Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä

Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?

Avaa

12.9.2022

Pintavesien tyypittely

Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten ominaisuuksiensa mukaan. Näin saadaan vertailukohta veden nykytilan arvioinnille.

Avaa

12.9.2022

Pintavesien luokittelun periaatteet

Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita.

Avaa

7.6.2022

Vesien ekologinen ja kemiallinen tila

Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen.

Avaa

Vesien kestävä käyttö

9.5.2022

Pienet vesirakennustyöt

Vesistössä tai vesistön lähellä toteutettavista pienimuotoisista hankkeista on tietyissä tapauksissa tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Osa hankkeista voi vaatia vesilain mukaisen luvan.

Avaa

9.5.2022

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.

Avaa

Jätevedet

9.5.2022

Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus

Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt.

Avaa

27.3.2023

Vesihuoltoverkostot kaipaavat kunnostusta

Vesijohtoverkostoja ja viemäriverkostoja pitäisi kunnostaa vauhdilla, jotta putkirikkojen määrä pysyy kohtuullisena. Tärkeää on, että verkostojen ylläpitäjät tuntevat verkostojensa kunnon ja että saneerausta ei lykätä liian pitkälle tulevaisuuteen.

Avaa

16.8.2021

Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?

Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.

Avaa

16.8.2021

Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa

Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.

Avaa

16.8.2021

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.

Avaa

16.8.2021

Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella

Hyvä suunnitelma varmistaa sen, että rakennettava käsittelyjärjestelmä täyttää jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset eli että sen puhdistusteho on riittävä.

Avaa

Tulvien ja kuivuuden hallinta

1.4.2022

Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta

Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.

Avaa

17.6.2021

Näin toimit tulvatilanteessa

Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.

Avaa

4.6.2021

Tulvariskialueet

Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.

Avaa

19.5.2021

Näin varaudut tulviin

Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.

Avaa

30.4.2021

Kodin suojaaminen tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.

Avaa

30.6.2021

Tulvakarttapalvelu

Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.

Avaa

28.6.2021

Tulvavahinkojen korvaaminen

Vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset korvaavat sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja.

Avaa

4.6.2021

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Avaa

4.6.2021

Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu

Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.

Avaa

4.6.2021

Tulvakartoitus

Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.

Avaa

4.6.2021

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Avaa

4.6.2021

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Avaa

Kuivuus

1.4.2022

Kuivuuden vaikutukset

Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.

Avaa

Pintavesivarat

24.3.2022

Hydrologinen seuranta

Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.

Avaa

3.11.2022

Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä

Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten vaatimukset.

Avaa

Vesitilanne

24.3.2022

Hydrologinen seuranta

Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.

Avaa

Maa- ja metsätalous

24.3.2022

Metsätalousmaan kuivatus

Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.

Avaa

19.5.2023

Suometsänhoidon kokonaisvaltainen suunnittelu

Metsänomistajia kannustetaan suometsien monitavoitteiseen hoitoon ja osoitetaan tukea tällaisten hoitosuunnitelmien tekoon. Hoitosuunnitelman mukaisesti suometsän vesitaloutta tulee säädellä ensisijaisesti haihduttavaan puuston avulla.

Avaa

19.5.2023

Metsätalouden vesiensuojeluhankkeet

Metsätalouden vesiensuojeluhankkeiden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea. Hankkeilla ehkäistään ja vähennetään metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Avaa

19.5.2023

Metsätalous ja vesistöjen hyvinvointi

Metsätaloudessa on jo tehty paljon toimia, joilla vähennetään vesistökuormitusta. Toimet eivät ole kuitenkaan osoittautuneet riittäviksi, ja niitä on tehostettava. Tärkeä keino on paikkatietoon perustuva suunnittelu.

Avaa

24.10.2022

Maatalouden vesiensuojelu

Peltoviljelyn ja kotieläintalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta voidaan vähentää eri keinoin. Perinteisten vesiensuojelutoimien lisäksi suositellaan kokonaisvaltaisempia menetelmiä, joilla turvataan myös maan hyvä rakenne ja vesitalous.

Avaa

21.1.2022

Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat

Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.

Avaa

21.1.2022

Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa

Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.

Avaa

21.1.2022

Maatalousmaan kuivatus

Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.

Avaa

Pohjavesivarat

25.1.2022

Pohjavesien tilan seuranta

Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.

Avaa

24.1.2022

Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin

Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.

Avaa

21.1.2022

Pohjavesialueet

Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.

Avaa

21.1.2022

Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen

Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.

Avaa

Pohjavesien tila

25.1.2022

Pohjavesien tilan seuranta

Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.

Avaa

25.1.2022

Pohjavesien tila ja riskit

Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.

Avaa

Pohjavesien käyttö

24.1.2022

Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu

Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.

Avaa

Virkistyskäyttö

31.10.2022

Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä

Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?

Avaa

Vesistöjen kunnostus ja hoito

21.8.2023

Rannan ruoppaus

Rannan tai vesialueen ruoppaus voi tulla kyseeseen silloin, kun muut kunnostustoimet eivät riitä. Vähäisestäkin ruoppauksesta pitää tehdä etukäteen ilmoitus ELY-keskukseen.

Avaa

3.11.2022

Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä

Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten vaatimukset.

Avaa

9.9.2021

Järvien kunnostus

Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.

Avaa

9.11.2021

Rantojen kunnostus

Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.

Avaa

9.11.2021

Pienvesien kunnostus

Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.

Avaa

17.9.2021

Virtavesien kunnostus

Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.

Avaa

20.9.2021

Valuma-alueen kunnostus

Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.

Avaa

Hanavesi

27.3.2023

Vesihuoltoverkostot kaipaavat kunnostusta

Vesijohtoverkostoja ja viemäriverkostoja pitäisi kunnostaa vauhdilla, jotta putkirikkojen määrä pysyy kohtuullisena. Tärkeää on, että verkostojen ylläpitäjät tuntevat verkostojensa kunnon ja että saneerausta ei lykätä liian pitkälle tulevaisuuteen.

Avaa

30.11.2022

Talousveden radon

Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri tekniikoilla.

Avaa

17.11.2022

Fluori ja arseeni talousvedessä

Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai se on ennen käyttöä käsiteltävä tai laimennettava niin, että pitoisuudet saadaan tarpeeksi pieniksi.

Avaa

21.6.2021

Juomaveden terveysriskit

Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.

Avaa

21.6.2021

Vastuullinen vedenkäyttö

Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.

Avaa

21.6.2021

Talousveden laatu

Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.

Avaa

Kaivovesi

30.11.2022

Talousveden radon

Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri tekniikoilla.

Avaa

17.11.2022

Fluori ja arseeni talousvedessä

Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai se on ennen käyttöä käsiteltävä tai laimennettava niin, että pitoisuudet saadaan tarpeeksi pieniksi.

Avaa

16.8.2021

Kaivon rakentaminen

Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.

Avaa

10.8.2021

Kaivon huolto

Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.

Avaa

16.8.2021

Kaivoveden laatu

Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.

Avaa

Vesien tilan seuranta

9.11.2022

Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit

Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta.

Avaa

27.9.2022

Pintavesien tilan seuranta

Pintavesien tilan seuranta antaa tietoa muun muassa vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulokset kertovat vesistöjen nykytilasta ja vesiensuojelutoimien tehokkuudesta.

Avaa

12.9.2022

Pintavesien tyypittely

Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten ominaisuuksiensa mukaan. Näin saadaan vertailukohta veden nykytilan arvioinnille.

Avaa

12.9.2022

Pintavesien luokittelun periaatteet

Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita.

Avaa

Vesiluonnon tila

7.6.2022

Uhanalainen vesiluonto

Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. Huomattava osa sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia, samoin useat vesien eliölajit.

Avaa

Tulvat

31.5.2021

Patojen vahingonvaara

Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.

Avaa

31.5.2021

Patoturvallisuus ja sen valvonta

Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa.

Avaa

17.6.2021

Näin toimit tulvatilanteessa

Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.

Avaa

4.6.2021

Tulvariskialueet

Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.

Avaa

4.6.2021

Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa

Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.

Avaa

19.5.2021

Näin varaudut tulviin

Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.

Avaa

30.4.2021

Kodin suojaaminen tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.

Avaa

4.6.2021

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Avaa

4.6.2021

Tulvakartoitus

Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.

Avaa

Säännöstely ja padot

31.5.2021

Patojen vahingonvaara

Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.

Avaa

31.5.2021

Patoturvallisuus ja sen valvonta

Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa.

Avaa

31.5.2021

Erilaisia patoja

Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.

Avaa