{"id":990,"date":"2023-12-19T13:02:57","date_gmt":"2023-12-19T11:02:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=990"},"modified":"2023-12-19T13:02:57","modified_gmt":"2023-12-19T11:02:57","slug":"kaksitasouomat-pidattavat-ravinteita-ja-kiintoainetta-seka-lisaavat-maatalousmaan-monimuotoisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/kaksitasouomat-pidattavat-ravinteita-ja-kiintoainetta-seka-lisaavat-maatalousmaan-monimuotoisuutta\/","title":{"rendered":"Kaksitasouomat pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ravinteita ja kiintoainetta sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maatalousmaan monimuotoisuutta"},"content":{"rendered":"

Tulvatasanteelliset kaksitasouomat osoittivat toimivansa maatalousalueen vesienhallinnassa, kiintoaineen ja ravinteiden pid\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 monimuotoisuutta edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 ratkaisuna. Tulvatasanteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen niitto parantaa niiden toimivuutta.<\/p><\/blockquote>\n

Tulvatasanteellisia kaksitasouomia on rakennettu Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana varsin v\u00e4h\u00e4n. Niiden toimivuudesta ravinteiden ja kiintoaineen pid\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 tulvien hallinnassa on kuitenkin saatu my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia. Ratkaisun yleistymisen esteen\u00e4 on pidetty kaksitasouomien huonoa tunnettuutta viljelij\u00f6iden joukossa, tulvatasanteiden alle j\u00e4\u00e4v\u00e4n peltopinta-alan aiheuttamaa taloudellista menetyst\u00e4 sek\u00e4 tiedonpuutetta tulvatasanteiden hoidosta. My\u00f6s rahoitus n\u00e4ille luontopohjaisille ratkaisuille on usein j\u00e4\u00e4nyt erilaisten vesiensuojeluhankkeitten varaan.<\/p>\n

Valumavesi-hankkeessa (2020\u20132024) on seurattu maa- ja mets\u00e4talousalueilla olevien kaksitasouomien ja laajemmin valuma-aluetasoisen luonnonmukaisen vesienhallinnan toimivuutta. Hankkeessa pilotoitiin my\u00f6s tulvatasanteiden hoitotoimenpiteiden toteutusta sek\u00e4 tutkittiin hoidon vaikutuksia tulvatasanteiden toimintaan. Tutkimusta tehtiin my\u00f6s kaksitasouomien vaikutuksesta uomaymp\u00e4rist\u00f6n monimuotoisuuteen. Milt\u00e4 tulokset sitten n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n

Tulvatasanteen niiton vaikutukset<\/h3>\n

Hankkeessa testattiin tulvatasanteiden niittoon koneellista niittokauhaa sek\u00e4 kevyempi\u00e4 henkil\u00f6ty\u00f6voimaa vaativia niittomenetelmi\u00e4. Niitetty kasvimassa ker\u00e4ttiin pois, jotta niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ravinteet eiv\u00e4t j\u00e4isi uomaan seuraavan tulvan huuhtomaksi. Niitolla oli tarkoitus ohjata virtausta, kiintoainetta ja ravinteita p\u00e4\u00e4uomasta tulvatasanteille.<\/p>\n

Tulosten perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kasvillisuuden niitto my\u00f6h\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 voi l\u00e4hes kaksinkertaistaa kiintoaineen, fosforin ja typen kasautumisen tulvatasanteelle. Vuosien v\u00e4lill\u00e4 oli kuitenkin vaihtelua. Ensimm\u00e4isen ja toisen seurantavuoden v\u00e4liss\u00e4 rakennettu pohjakynnys ja sen my\u00f6t\u00e4 kasvanut tasanteen tulvintatiheys paransivat aineiden pid\u00e4ttymist\u00e4 edelleen 30\u201337 prosentilla. Vesi kannattaa siis saada nousemaan tulvatasanteelle s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti puhdistumaan.<\/p>\n

Tulvatasanteen niitto vaikuttaa my\u00f6nteisesti my\u00f6s veden pinnankorkeuteen. Kasvillisuuden niitto 30 % tulvatasanteen kokonaispinta-alasta paransi uoman vedenjohtokyky\u00e4 alustavien tulosten mukaan syksyll\u00e4 jopa 30 %. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 suhteellinen vaikutus on pienempi, kun niitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nkin kasvillisuus on laossa eik\u00e4 aiheuta niin suurta virtausvastusta kuin syksyll\u00e4. Tasanteen niitolla voidaan n\u00e4in ollen pienent\u00e4\u00e4 tulvavedenkorkeuksia.<\/p>\n

\"Kaivinkone
Kaksitasouomien tulvatasanteita niitet\u00e4\u00e4n niittokauhalla. Kuva: Pasi Valkama.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaksitasouomat ja monimuotoisuus<\/h3>\n

Kaksitasouoman tulvatasanteella on pinta-alaa paitsi veden puhdistumiselle, my\u00f6s monimuotoisemmalle kasvi- ja el\u00e4inlajistolle. Tutkimuksen mukaan tulvatasanteelle kehittyy monimuotoisempi kasvilajisto, mutta esimerkiksi tulvintatiheys ja kosteusolot vaikuttavat siihen, mink\u00e4laista kasvillisuutta tasanteelle kehittyy.<\/p>\n

Koska tulvatasanteet monipuolistavat rannan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja uoman rakenteellista vaihtelevuutta, havaittiin uomassa tutkimuksen perusteella yleens\u00e4 suurempi vesikasvien peitt\u00e4vyys ja lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 rantavy\u00f6hykkeell\u00e4 suurempi kovakuoriaisten ja kasvien lajirikkaus. Pohjaeli\u00f6st\u00f6n lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 sen sijaan oli kaksitasouoman kohdalla alhaisempi, kuin vertailukohteessa.<\/p>\n

Yleisesti ottaen voidaan todeta, ett\u00e4 kaksitasouomien lis\u00e4\u00e4minen maatalousmaisemaan nosti alueellista kokonaislajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pelkkiin perinteisiin uomiin verrattuna\u200b.<\/p>\n

Tukiuudistus k\u00e4\u00e4ntyy ymp\u00e4rist\u00f6n hy\u00f6dyksi<\/h3>\n

Peruskuivatustuen uudistuksen my\u00f6t\u00e4 peruskuivatushankkeiden tukeminen siirtyi vuoden 2023 alusta osaksi EU-rahoitteista maatalouden tukij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Rakennetuella tuettavat yhteiset ojitusinvestoinnit ovat osa Ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tuotantotapaa edist\u00e4vi\u00e4 investointeja maatiloilla \u2013tukitoimea.<\/p>\n

Tuen saamisen edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 ojitushanke toteutetaan siten, ett\u00e4 ojituksesta aiheutuvia vahinkoja ja haittoja estet\u00e4\u00e4n tai v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n, ravinteita ja kiintoainetta pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n, virtausta viivytet\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 huomioidaan muuttuvat s\u00e4\u00e4- ja vesiolosuhteet sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4minen. N\u00e4iden tavoitteiden toteutumisessa kaksitasouomilla ja muilla luontopohjaisilla ratkaisuilla on aivan keskeinen rooli, eik\u00e4 perinteisi\u00e4 ojien perkauksia en\u00e4\u00e4 tueta.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Valumavesi-hankkeen julkaisut ja materiaalit<\/a> (syke.fi)<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Kaksitasouoma. Kuva: Pasi Valkama.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tulvatasanteelliset kaksitasouomat osoittivat toimivansa maatalousalueen vesienhallinnassa, kiintoaineen ja ravinteiden pid\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 monimuotoisuutta edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 ratkaisuna. Tulvatasanteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen niitto parantaa niiden toimivuutta. Tulvatasanteellisia kaksitasouomia on rakennettu Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana varsin v\u00e4h\u00e4n. Niiden toimivuudesta ravinteiden ja kiintoaineen pid\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 tulvien hallinnassa on kuitenkin saatu my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia. Ratkaisun yleistymisen esteen\u00e4 on pidetty kaksitasouomien huonoa tunnettuutta viljelij\u00f6iden joukossa, tulvatasanteiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":991,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-990","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-joulukuu-2023"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/990","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=990"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/990\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":994,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/990\/revisions\/994"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/991"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=990"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=990"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=990"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}