{"id":933,"date":"2023-10-18T10:39:13","date_gmt":"2023-10-18T07:39:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=933"},"modified":"2023-10-18T13:12:16","modified_gmt":"2023-10-18T10:12:16","slug":"kunnostetaanko-vai-ei-haitat-kuriin-tasmaperkauksilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/kunnostetaanko-vai-ei-haitat-kuriin-tasmaperkauksilla\/","title":{"rendered":"Kunnostetaanko vai ei? Haitat kuriin t\u00e4sm\u00e4perkauksilla"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4ojien madaltumiskehityksen mallintaminen (MEMMA) -hankkeessa mallinnetaan maastoinventointeihin ja paikkatietoon perustuen ojitettujen suometsien kuivatusojien kunnostustarvetta. Kunnostusojitusten oikealla kohdentamisella voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6- ja ilmastohaittoja puuston kasvusta tinkim\u00e4tt\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Nykytiedon valossa kunnostusojitukset ovat vaikutuksiltaan yksi vesist\u00f6ille haitallisimmista mets\u00e4talouden toimenpiteist\u00e4. Ojien perkauksen seurauksena kunnostetulta alueelta l\u00e4htee liikkeelle kiintoainesta, veteen liuennutta orgaanista ainetta ja ravinteita, jotka vesist\u00f6ihin kulkeutuessaan aiheuttavat muun muassa vesist\u00f6jen tummumista ja rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n

Kunnostusojitusten seurauksena my\u00f6s turvemaiden hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat, kun aiemmin veden alla ollut turve alkaa hajoamaan tullessaan kontaktiin hapen kanssa. Mit\u00e4 syvemmiksi ojat kaivetaan, sit\u00e4 suuremmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t turvekerroksesta tulee.<\/p>\n

Puuston kasvun turvaamisen kannalta kunnostusojitukset voivat kuitenkin olla hyvinkin tarpeellisia veden vaivaamilla turvemailla, joilla syyst\u00e4 tai toisesta ei ole kasvulle riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 30\u201340 cm kuivavaraa. Vedenpinnan ollessa syvemm\u00e4ll\u00e4 kuin 40 cm, ei kunnostusojituksella en\u00e4\u00e4 saavuteta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvunlis\u00e4yst\u00e4. Kohdistamalla kunnostukset vain niille alueille tai jopa yksitt\u00e4isiin ojiin, joilla ne todella ovat tarpeen, voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suomets\u00e4talouden negatiivisia vaikutuksia.<\/p>\n

Ojien kunnon seurantaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4<\/h3>\n

MEMMA-hankkeessa jatketaan 1990-luvun alussa kunnostettujen ojien kunnon kehityksen seurantaa. Hankkeessa on mukana noin 40 eri kasvupaikoilla olevaa kohdetta eri puolilta Suomea. Kohteiden ojasto on inventoitu seurantajakson aikana aiemmin kolmesti ja vuoden 2023 aikana nelj\u00e4nnen kerran, noin 30 vuotta kunnostusten j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ojainventointien lis\u00e4ksi kohteilta on mitattu my\u00f6s muita ojaston kuntoon mahdollisesti vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, kuten puustoa ja ojien kasvillisuutta. Hankkeessa koostettu kolmenkymmenen vuoden aikasarja ojien kunnon kehittymisest\u00e4 on lajissaan ainutlaatuinen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4aikaisen seurantasarjan ja erin\u00e4isten paikkatietoaineistojen pohjalta on tavoitteena mallintaa ojien kunnon kehittymist\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 siihen vaikuttavia taustatekij\u00f6it\u00e4. Mallin tulosten avulla voidaan kohdistaa kunnostusojitusten toimenpiteet niihin ojiin, jotka ovat todenn\u00e4k\u00f6isimmin menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuivatustehoaan l\u00e4hivuosien aikana. N\u00e4in voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 varmuuden vuoksi teht\u00e4vi\u00e4, tarpeettomia ojien perkauksia, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kunnostusojitettavaa pinta-alaa sek\u00e4 ei-toivottuja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia.<\/p>\n

\"Suomets\u00e4n
Hieman kasvittuneen, mutta edelleen toimivan ojan mittausta. Kuva: Matias Virta.<\/figcaption><\/figure>\n

Osana laajempaa ilmastokest\u00e4vyyteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kokonaisuutta<\/h3>\n

MEMMA on yksi Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Hiilest\u00e4 kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen kuuluvista hankkeista. N\u00e4ill\u00e4 hankkeilla pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja vahvistamaan hiilinieluja ja \u00ad\u2011varastoja.<\/p>\n

MEMMAn tulokset tuottavat merkityksellist\u00e4 uutta tietoa, sek\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t muiden hankkeiden, kuten Hydrologisen kytkeytyneisyyden tarkastelu laserkeilausaineistoa hy\u00f6dynt\u00e4en (HYTKY) ja Ty\u00f6kaluja ja menetelmi\u00e4 turvemaiden metsien k\u00e4yt\u00f6n vesist\u00f6- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVi), tuloksia. Yhdess\u00e4 n\u00e4iden hankkeiden tuottamasta tiedosta muodostuu kattava kuva ojitettujen turvemaiden kuivatustilanteesta ja ilmastovaikutuksista.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Ennallistamisasiantuntija Matias Virta, Tapio Oy, etunimi.sukunimi@tapio.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Hiilest\u00e4 Kiinni Maa- ja Mets\u00e4talousministeri\u00f6n sivuilla<\/a><\/p>\n

MEMMA-hanke Tapion sivuilla<\/a><\/p>\n

HYTKY Tapion sivuilla<\/a><\/p>\n

TurVi Tapion<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Korven l\u00e4pi kulkeva mets\u00e4oja. Kuva: Matias Virta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4ojien madaltumiskehityksen mallintaminen (MEMMA) -hankkeessa mallinnetaan maastoinventointeihin ja paikkatietoon perustuen ojitettujen suometsien kuivatusojien kunnostustarvetta. Kunnostusojitusten oikealla kohdentamisella voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6- ja ilmastohaittoja puuston kasvusta tinkim\u00e4tt\u00e4. Nykytiedon valossa kunnostusojitukset ovat vaikutuksiltaan yksi vesist\u00f6ille haitallisimmista mets\u00e4talouden toimenpiteist\u00e4. Ojien perkauksen seurauksena kunnostetulta alueelta l\u00e4htee liikkeelle kiintoainesta, veteen liuennutta orgaanista ainetta ja ravinteita, jotka vesist\u00f6ihin kulkeutuessaan aiheuttavat muun muassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":935,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-933","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-lokakuu-2023"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/933","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=933"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/933\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":939,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/933\/revisions\/939"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/935"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=933"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=933"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=933"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}