{"id":923,"date":"2023-10-18T13:11:45","date_gmt":"2023-10-18T10:11:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=923"},"modified":"2023-10-18T15:49:06","modified_gmt":"2023-10-18T12:49:06","slug":"piitsonsuon-ennallistaminen-lisaa-monimuotoisuutta-seka-vahentaa-paastoja-vesiin-ja-ilmakehaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/piitsonsuon-ennallistaminen-lisaa-monimuotoisuutta-seka-vahentaa-paastoja-vesiin-ja-ilmakehaan\/","title":{"rendered":"Piitsonsuon ennallistaminen lis\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vesiin ja ilmakeh\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Karuja ja v\u00e4h\u00e4puustoisia, mutta aikoinaan ojitettuja soita Suomessa riitt\u00e4\u00e4. Arviosta riippuen noin 1\u20133 miljoonalla hehtaarilla ei mets\u00e4nkasvatus nykyisell\u00e4 kustannustasolla kannata. N\u00e4iden kohteiden ennallistamisella on mahdollista vastata niin suoluonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemiseen, vesiensuojelun tarpeisiin kuin ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseenkin \u2013 ja viel\u00e4p\u00e4 taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p><\/blockquote>\n

Tornatorin omistama Piitsonsuo Ilomantsissa, Koitajoen valuma-alueella on hyv\u00e4 esimerkki vaikutuksiltaan merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja laajasta ennallistamiskohteesta. Piitsonsuo rajautuu l\u00e4hes suoraan Koitajokeen. Se on my\u00f6s osa isompaa, satojen hehtaarien ennallistettujen soiden kokonaisuutta, josta vedet laskevat Koitajokeen. L\u00e4hialueella on my\u00f6s useita suojeltuja soita, muun muassa kuuluisa Kesonsuo. Ennallistettujen soiden kytkeytyminen toisiin samalla valuma-alueella sijaitseviin soihin lis\u00e4\u00e4 vesiensuojelun vaikuttavuutta. Kytkeytyminen suojelusoihin puolestaan tuo s\u00e4ilyneille populaatioille yh\u00e4 laajenevaa suotuisten habitaattien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja auttaa siten nopeasti uhanalaistakin lajistoa.<\/p>\n

Ennen ojituksia Piitsonsuo on ollut l\u00e4hes puuton avosuo. Ojituksista huolimatta etenkin suon pohjoisosassa on kuitenkin paikoin s\u00e4ilynyt alkuper\u00e4inen rimpien ja j\u00e4nteiden muodostama pinnanmuoto.<\/p>\n

\"Ilmakuvia<\/p>\n

Ilmakuvat Piitsonsuolta vuodelta 1944 (vas.) ja 2017 (oik.). Kuvat Maanmittauslaitos.<\/p>\n

Ennallistamisella useita tavoitteita<\/h3>\n

Vaikka ojituksilla ei olekaan saavutettu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta puuston kasvuun, on suo kuitenkin muuttunut kasvillisuuden ja muun lajiston osalta luonnontilasta. Vesitalouden palautus antaa suoekosysteemin omille prosesseille mahdollisuuden alkaa korjata vaurioita. Samalla turpeen lahoaminen p\u00e4\u00e4ttyy, eli hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t suosta loppuvat. Ojien virtauksen loppuessa kiintoaines, ravinteet ja raskasmetallit pys\u00e4htyv\u00e4t suolle.<\/p>\n

Rahkasammalen peitt\u00e4ess\u00e4 ja umpeenkasvattaessa ennallistamisessa syntyneet kuopat ja ojalinjoille j\u00e4\u00e4neet hetteik\u00f6t, suon luonnonprosessit luovat lis\u00e4\u00e4 tilaa luonnontilaisen suon lajistolle. T\u00e4st\u00e4 saatiinkin Piitsonsuolla jo ensimm\u00e4isen\u00e4 ennallistamisen j\u00e4lkeisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 vakuuttavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 linnustossa: lirojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi parikymment\u00e4 paria, pikkukuovi palasi pesim\u00e4lajiksi ja keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kkej\u00e4 runsastui kolmenkymmenen parin vahvuiseksi. Ilmeisesti ennallistamisessa syntyv\u00e4t allikot muodostavat ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina niin hyv\u00e4n hy\u00f6nteishautomon, ett\u00e4 parim\u00e4\u00e4r\u00e4t nousevat luonnontilaista suota suuremmiksi.<\/p>\n

Toinen nopeasti hy\u00f6tyv\u00e4 eli\u00f6ryhm\u00e4 ovat suoperhoset, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Piitsonsuolla havaittiin mm. suonokiperhonen ja suohopeat\u00e4pl\u00e4 \u2013 molemmat maan etel\u00e4puoliskossa selv\u00e4sti uhanalaistuneita lajeja.<\/p>\n

Ennallistamisen my\u00f6t\u00e4 turpeen maatuminen ja siit\u00e4 aiheutuvat hitaasti kasvavat typen ja fosforin huuhtoumat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t laskuun. Viive voi olla vuosien pituinen tai se voi tapahtua heti \u2013 se riippuu paitsi paikasta my\u00f6s k\u00e4ytetyist\u00e4 menetelmist\u00e4. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ennallistaminen joka tapauksessa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suolta tulevaa vesist\u00f6kuormitusta.<\/p>\n

Ennallistettu Piitsonsuo pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vesi\u00e4 huomattavasti ojitettua pidemp\u00e4\u00e4n etenkin tulva-aikoina. T\u00e4ll\u00e4 on positiivinen vaikutus niin ravinteiden kuin kiintoaineksen huuhtoumiin ja my\u00f6s alapuolisen vesist\u00f6n tulvien ja kuivuusjaksojen s\u00e4\u00e4telyyn. My\u00f6s ennallistetun alueen ulkopuolelta tulevien, mutta ennallistetun alueen kautta laskevien, vesien osalta voidaan saada kiintoaineita ja raskasmetalleja sidottua suohon.<\/p>\n

Piitsonsuolla t\u00e4llaisia alueen ulkopuolelta tulevia vesi\u00e4 on ohjattu ennallistetulle alueelle sen sijaan, ett\u00e4 vedet laskisivat ojia pitkin suoraan vesist\u00f6\u00f6n. Vesien suodattuessa turvekerrosten ja rahkasammalen l\u00e4pi, ennallistetun suon voikin todeta toimivan j\u00e4ttim\u00e4isen\u00e4 pintavalutuskentt\u00e4n\u00e4. Keskeist\u00e4 on kuitenkin valuma-alueen laajuuden ja suokokonaisuuden v\u00e4linen suhde. Piitsonsoilla ennallistettu suo on l\u00e4hes valuma-alueensa kokoinen.<\/p>\n

Ennallistamisen ilmastovaikutus on pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 selv\u00e4sti positiivinen. Alussa metaanin tuotto lis\u00e4\u00e4ntyy ja puuston poisto pienent\u00e4\u00e4 hiilivarastoa. Viive ilmastovaikutuksen k\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 positiiviseksi on suhteellisen pitk\u00e4, koko Piitsonsoiden alueella ehk\u00e4 jopa pari vuosikymment\u00e4. Kuitenkin heti ojien tukkimisen my\u00f6t\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6 lakkaa ja turvekerroksen kasvaessa hiilinielu k\u00e4ynnistyy.<\/p>\n

Sen sijaan ojitetulla suolla kaikki turvekerroksesta vapautuva hiili j\u00e4\u00e4 nk. lyhyeen kiertoon ilmakeh\u00e4n ja kasvillisuuden v\u00e4lill\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 siten ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuutta. Siksi soiden ennallistaminen on planeetan tasolla yksi keskeisimpi\u00e4 ilmastotoimia, jota on teht\u00e4v\u00e4 mit\u00e4 pikimmin siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4n vuosikymmenen aikana tarkasteltaessa ennallistamisen kasvihuonekaasuvaikutus voi olla negatiivinen. Lis\u00e4ksi ilmastovaikutukseen liittyy monia tutkimuksessa toistaiseksi heikosti tutkittuja tekij\u00f6it\u00e4, kuten vesist\u00f6ihin suolta valuman mukana siirtyneen orgaanisen aineksen hajoamisen tuottamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t. My\u00f6s ilmastomieless\u00e4 Piitsonsoiden ennallistaminen on siis ehdottoman hy\u00f6dyllinen toimi.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 ja toimijoiden roolit<\/h3>\n

Piitsonsoiden noin 360 hehtaarin laajuisella kokonaisuudella tarvitaan melko monenlaista osaamista ja melko paljon rahaa. Varsinaisen ennallistamissuunnittelun tekiv\u00e4t Vesist\u00f6- ja Luontokunnostus Janne Raassina ja Hiilip\u00f6rssin Risto Sulkava. Hiilip\u00f6rssi Oy hankki p\u00e4\u00e4osan ennallistamisen vaatimasta rahoituksesta ilmastohyvitysten myymisell\u00e4. ELY-keskus tuki toimia vesiensuojelun tehostamisohjelman, vesien- ja ymp\u00e4rist\u00f6nhoidon edist\u00e4misen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi hankkeelle saatiin tutkimusrahoitusta ja Tornator omarahoitti joitakin toimia. Ennallistamisen konety\u00f6n toteutti Esa Pesonen ky, Esan ja Hannun voimin. Kaksikko on todellinen suolla koneilla liikkumisen ja ennallistamisty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kauhomisen osaaja! Pikkuapuja hankittiin viel\u00e4 muiltakin toimijoilta.<\/p>\n

Laaja yhteisty\u00f6 my\u00f6s paikallisten ihmisten suuntaan oli hedelm\u00e4llist\u00e4. Kalastusalue ja osakaskunnat tukivat toimintaa. L\u00e4hes kaikki naapurimaanomistajat antoivat suostumuksen tukkia my\u00f6s varsinaisen ennallistamisalueen rajaojat ja samalla ennallistettiin pieni yksityismaan lis\u00e4aluekin.<\/p>\n

Hakkuut teki Stora Enso, ja suon l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n mets\u00e4tien korotuksen Tornatorin sopimusyritt\u00e4j\u00e4. Lis\u00e4ksi vesiensuojelurakenteille tarvittiin kiviainesta. Piitsonsuolla tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s tutkimusta rahkasammalen siirron mahdollisista hy\u00f6dyist\u00e4 yhdess\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton sek\u00e4 paikallistoimijoiden kanssa. Kokonaisuutta yritti hallita hankevastaava, eli Hiilip\u00f6rssin Risto Sulkava.<\/p>\n

Puita pois ja vesitalous kuntoon<\/h3>\n

Soiden ennallistamisessa yleisimm\u00e4t toimenpiteet ovat puustorakenteen palauttaminen luonnontilaan hakkuin, sek\u00e4 ojien patoaminen ja tukkiminen, jolla palautetaan suon vesitalous. Toimenpiteit\u00e4 ei kuitenkaan tehd\u00e4 kaavamaisesti, vaan toteutukseen vaikuttavat tavoitteenasettelu sek\u00e4 tapauskohtaisesti suon ominaisuudet, kuten valuma-alueen koko, pinnan kaltevuus, ojakohtaiset virtaamat ja aiempi ojitustapa.<\/p>\n

Ennallistamisen tavoitteiden saavuttamiseksi oli tarpeen hakata puustoa noin kolmasosalla aluetta. Hakkuilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n puuston aiheuttamaa haihduntaa ja siten parannetaan suon vesitalouden palautumisen mahdollisuuksia. Lis\u00e4ksi monet lajit kuten osa suolinnuista ja etenkin p\u00e4iv\u00e4perhoset suosivat avoimia suoymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Hakkuita tehtiin suon parhaiten puuta kasvaneilla alueilla.<\/p>\n

T\u00e4ydellist\u00e4 avosuota ei Piitsonsuolla ollut tarkoitus tehd\u00e4. Ennallistettavalle alueelle j\u00e4i etenkin vanhoja, ennen ojitusta kasvaneita suom\u00e4ntyj\u00e4 sek\u00e4 pienil\u00e4pimittaista, kitukasvuista puustoa. Osa puustosta kuolee hiljalleen keloiksi suolle.<\/p>\n

Ennallistettavan suon hakkuussa liikutaan \u201dnormaaliin\u201d talousmets\u00e4\u00e4n verrattuna pehmeill\u00e4, helposti upottavilla kohteilla. T\u00e4m\u00e4 vaatii huolellista suunnittelua sek\u00e4 sopivan kaluston ja osaavan henkil\u00f6st\u00f6n. Pahimmassa tapauksessa hakkuista j\u00e4\u00e4v\u00e4t ajourat voivat toimia matalina ojina vaikeuttaen ja hidastaen suon palautumista.<\/p>\n

Vesiensuojelun ja luontoarvojen parantamisen sek\u00e4 ilmastovaikutuksen v\u00e4lisi\u00e4 takaisinkytkent\u00f6j\u00e4 on suunnittelussa aina syyt\u00e4 pohtia, vaikka yht\u00e4 oikeaa tapaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes ole. Esimerkiksi puuston poistom\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikuttaa toisaalta haihdutukseen, toisaalta hieskoivun taimettumiseen.<\/p>\n

Kunnolla tehty ojien tukkiminen est\u00e4\u00e4 virtailut kokonaan, mutta tukkimista varten on kaivettava monttuja ojan t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten ja syntyy kasvittomia allikoita ja mahdollisia metaanip\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4. Piitsonsuollakin virtaukset pys\u00e4ytettiin patoamalla, ja ojaa koko matkalta tukkimalla nopeutettiin rahkasammalen levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

\"Tukittu
Tarpeeksi tihe\u00e4ll\u00e4 patov\u00e4lill\u00e4 saadaan suon vedenpintaa nostettua. Kuva: Risto Sulkava.<\/figcaption><\/figure>\n

Ohikulkevien ojavesien ohjaus suolle puhdistaa vedest\u00e4 kiintoainetta ja ravinteita sek\u00e4 raskasmetalleja, mutta ei humusp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Lis\u00e4vesi voi kyll\u00e4 nopeuttaa ennallistumista ja tappaa liikapuustoa suolta, mutta samalla my\u00f6s luoda ep\u00e4normaalin ravinteikkaita saraneva-alueita. Tasapainoilua tarvitaan. Ja lopulta on aina hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 t\u00e4ydelliseen alkutilaansa suota ei saa. Jos aapa on kasvanut keitaaksi, ei se aapasuoksi palaa \u2013 mutta sama muutos tapahtuu toki hitaammin luonnossakin. Kun vesitasapaino ja suon luonnonprosessit saadaan palautettua, se yleens\u00e4 johtaa nykytilasta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.<\/p>\n

Miten ennallistaminen onnistui?<\/h3>\n

Lopputulos on Piitsonsoilla mallikas. Kohteelle on my\u00f6s helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4, eli kannattaa k\u00e4yd\u00e4 katsomassa! Iso Piitsonsuon keskiosan allikkoalue on nyt hyvin m\u00e4rk\u00e4, eli aiemmin kuivillaan olleet allikot ovat p\u00e4\u00e4osan vuotta veden vallassa. Samalla pesim\u00e4\u00e4n palasi mm. mets\u00e4hanhi ja useampia sorsalajeja.<\/p>\n

Suon laitaosissa on my\u00f6s suhteellisen kuivia alueita. Osa niist\u00e4 on ollutkin ja monet osat niist\u00e4 joka tapauksessa muuttuvat hiljalleen r\u00e4meiksi. Etenkin Pienell\u00e4 Piitsonsuolla on laajoja alueita, joilla puustoa poistettiin paljon ja jotka ovat ojien tukkimisen j\u00e4ljkeen voimakkaasti vettyneit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 alueet ovat keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kkien mieleen.<\/p>\n

On mielenkiintoista seurata millaiseksi suoksi alue palaa. Toisilla osa-alueilla puustoa ei poistettu lainkaan. Ne ovat r\u00e4meit\u00e4 olleet ja nyt v\u00e4h\u00e4n suuripuustoisempina ja m\u00e4rempin\u00e4 r\u00e4mein\u00e4 jatkavat. Siell\u00e4 muutos on hyvin hidasta, paitsi sen suhteen, ett\u00e4 ojien tukkimisen my\u00f6t\u00e4 turpeen hajoaminen on p\u00e4\u00e4ttynyt ja vesi poistuu suolta aiempaa puhtaampana.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Risto Sulkava, Hallituksen pj, tieteellinen johtaja, Hiilip\u00f6rssi Oy, etunimi.sukunimi@hiiliporssi.fi<\/p>\n

Rauli Perki\u00f6, luonnonhoidon asiantuntija, Tornator Oyj, etunimi.sukunimi@tornator.fi<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Ennallistamisen seurauksena vesi ohjautuu ojista suon alimmille pinnoille. Kuva: Risto Sulkava.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karuja ja v\u00e4h\u00e4puustoisia, mutta aikoinaan ojitettuja soita Suomessa riitt\u00e4\u00e4. Arviosta riippuen noin 1\u20133 miljoonalla hehtaarilla ei mets\u00e4nkasvatus nykyisell\u00e4 kustannustasolla kannata. N\u00e4iden kohteiden ennallistamisella on mahdollista vastata niin suoluonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemiseen, vesiensuojelun tarpeisiin kuin ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseenkin \u2013 ja viel\u00e4p\u00e4 taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Tornatorin omistama Piitsonsuo Ilomantsissa, Koitajoen valuma-alueella on hyv\u00e4 esimerkki vaikutuksiltaan merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja laajasta ennallistamiskohteesta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":929,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-923","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-lokakuu-2023"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=923"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":970,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923\/revisions\/970"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=923"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=923"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=923"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}