{"id":774,"date":"2023-05-29T11:01:18","date_gmt":"2023-05-29T08:01:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=774"},"modified":"2023-05-29T11:01:18","modified_gmt":"2023-05-29T08:01:18","slug":"saatosalaojituksen-vaikutuksista-viljelysmaan-valuntaan-ja-vesistokuormitukseen-tarvitaan-lisaa-pitkaaikaisia-mittauksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/saatosalaojituksen-vaikutuksista-viljelysmaan-valuntaan-ja-vesistokuormitukseen-tarvitaan-lisaa-pitkaaikaisia-mittauksia\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen vaikutuksista viljelysmaan valuntaan ja vesist\u00f6kuormitukseen tarvitaan lis\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaisia mittauksia"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Pitk\u00e4aikaiset mittaukset ovat ratkaisevassa roolissa maatalouden vesitalouteen liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. Salaojayhdistys hallinnoi kolmea koekentt\u00e4\u00e4, joista kahdesta on aikasarjoja jo vuodesta 2008 l\u00e4htien. Vuoden alussa k\u00e4ynnistynyt hanke tuo jatkoa n\u00e4ille koekentille.<\/p><\/blockquote>\n<p>Lyhyet kentt\u00e4kokeet ovat hankeorientoituneessa maailmassa tavallisia. Kun tutkitaan esimerkiksi pelloilla tapahtuvia prosesseja, haasteena on luotettavien tulosten tuottaminen lyhyess\u00e4 ajassa. Tutkittavaan asiaan tai ilmi\u00f6\u00f6n vaikuttaa aina monet tekij\u00e4t, joka eiv\u00e4t ole hallittavissa. N\u00e4ihin kuuluvat etenkin s\u00e4\u00e4olot.<\/p>\n<p>S\u00e4\u00e4oloiltaan poikkeavat vuodet tuottavat erilaisia tuloksia niin valunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kuin sen mukana kulkeutuvien aineiden suhteen. Esimerkiksi s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen toimivuuden tutkimuksessa on mitattava pellolta tulevan valunnan laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 monen vuoden ajan, jotta pystyt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n jotain s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen vaikutuksista valuntaan, sadontuottoon tai ravinnekuormitukseen.<\/p>\n<p>Toinen asia, joka tuo lis\u00e4\u00e4 tutkimuksen luotettavuutta, on tulosten vertaaminen k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n verrokkiin. Vaikka s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitetun pellon valunnat ja kuormitukset olisivatkin tarkasti mitattuja, ilman vertailualuetta ei pystyt\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen vaikutus. Jotta s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen vaikutukset pystyt\u00e4\u00e4n vakioimaan, tarvitsemme siis toisen peltolohkon, joka on s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitusta lukuun ottamatta samanlainen ja jolla on samanlaiset viljelytoimenpiteet ja s\u00e4\u00e4olosuhteet.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 kaksi mainittua asiaa toteutuvat VESIMA-hankkeeseen (Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla) kuuluvalla koekent\u00e4ll\u00e4 (kuva 1). Sieviss\u00e4 sijaitsevalla kent\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituskoe alkoi vuonna 2019.<\/p>\n<figure id=\"attachment_793\" aria-describedby=\"caption-attachment-793\" style=\"width: 826px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"826\" height=\"556\" class=\"wp-image-793 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/vesistokunnostus-uutiskirje-saatosalaojituksen-vaikutuksista-viljelysmaan-valuntaan-ja-vesistokuormitukseen-tarvitaan-lisaa-pitkaaikaisia-mittauksia-kuva-1.png\" alt=\"Kaaviokuva salaojitetusta pellosta\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-793\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1. VESIMA-hankkeen koekentt\u00e4 Sieviss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>T\u00e4h\u00e4nastiset tulokset ovat johdonmukaiset ja selke\u00e4t: s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksella ja altakastelulla voidaan vaikuttaa pohjavedenpinnan korkeuteen ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pellolta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 valuntaa sek\u00e4 typpikuormitusta. S\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus vaikuttaa my\u00f6nteisesti my\u00f6s sadon tuottoon. Sadonlis\u00e4 oli rukiilla 4,5 % (2019), ohralla 8,8 % (2020) sek\u00e4 nurmella 8,7 % (2021, laskettu kuiva-ainesaldolle) ja 14,1 % (2022, laskettu kuiva-ainesaldolle). Lis\u00e4ksi sato vaihteli s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitetun lohkon sis\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin verrokkilohkolla. N\u00e4m\u00e4 ovat vuoden 2022 lopussa p\u00e4\u00e4ttyneen VesiHave 2-hankkeen tuloksia, joista voi lukea enemm\u00e4n Salaojayhdistyksen kotisivuilta.<\/p>\n<figure id=\"attachment_794\" aria-describedby=\"caption-attachment-794\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"501\" class=\"wp-image-794 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/vesistokunnostus-uutiskirje-saatosalaojituksen-vaikutuksista-viljelysmaan-valuntaan-ja-vesistokuormitukseen-tarvitaan-lisaa-pitkaaikaisia-mittauksia-viljapelto-markus-sikkila.jpg\" alt=\"Viljapelto, taivasta\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-794\" class=\"wp-caption-text\">Ohran sato on s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitetussa pellossa 4,5 prosenttia suurempi kuin verrokkipellossa. Kuva: Markus Sikkil\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Pitk\u00e4j\u00e4nteiset mittaukset ja verrokkialueet eiv\u00e4t kuitenkaan riit\u00e4 siihen, ett\u00e4 objektiivisesti ja takuuvarmasti voisi sanoa mit\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen vaikutuksista yleisell\u00e4 tasolla. Tied\u00e4mme s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen vaikutuksista juuri kokeen kohteena olleella koepellolla. N\u00e4m\u00e4 tulokset ovat yleistett\u00e4viss\u00e4 vain niille Suomen pelloille, joilla maalaji ja muut olosuhteet ovat likimain samanlaiset kuin koepellolla.<\/p>\n<p>Puuttuvana ulottuvuutena ovat viel\u00e4 kerranteet maalajiltaan erilaisilla pelloilla. T\u00e4m\u00e4n takia tarvitsemmekin lis\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 kentt\u00e4kokeita, jotta saamme kattavasti tietoa eri menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla maalajeilla.<\/p>\n<p>VESIMA-hanke k\u00e4ynnistyi alkuvuodesta 2023 ja siin\u00e4 muun muassa Sievin koekentt\u00e4tutkimukset jatkuvat. Lis\u00e4ksi hankkeessa laaditaan ohjeita valuma-aluekohtaiselle vesitalouden suunnittelulle. Hankkeen toteuttavat Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Sven Hallinin tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr. Hankkeen rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan avustus), Salaojituksen Tukis\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr sek\u00e4 Maa- ja vesitekniikan tuki ry.<\/p>\n<h4>Kirjoittaja:<\/h4>\n<p>Toiminnanjohtaja Olle H\u00e4ggblom, Salaojayhdistys ry, etunimi.sukunimi@salaojayhdistys.fi<\/p>\n<h4>Linkkej\u00e4:<\/h4>\n<p><a href=\"https:\/\/www.salaojayhdistys.fi\/kaynnissa-olevat-tutkimushankkeet\/\">Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla (VESIMA-hanke)<\/a><\/p>\n<h4>Artikkelikuva:<\/h4>\n<p>Markus Sikkil\u00e4<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"147\" class=\"alignnone wp-image-791 size-large img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/vesistokunnostus-uutiskirje-saatosalaojituksen-vaikutuksista-viljelysmaan-valuntaan-ja-vesistokuormitukseen-tarvitaan-lisaa-pitkaaikaisia-mittauksia-logot-1024x147.png\" alt=\"Logoja\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4aikaiset mittaukset ovat ratkaisevassa roolissa maatalouden vesitalouteen liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. Salaojayhdistys hallinnoi kolmea koekentt\u00e4\u00e4, joista kahdesta on aikasarjoja jo vuodesta 2008 l\u00e4htien. Vuoden alussa k\u00e4ynnistynyt hanke tuo jatkoa n\u00e4ille koekentille. Lyhyet kentt\u00e4kokeet ovat hankeorientoituneessa maailmassa tavallisia. Kun tutkitaan esimerkiksi pelloilla tapahtuvia prosesseja, haasteena on luotettavien tulosten tuottaminen lyhyess\u00e4 ajassa. Tutkittavaan asiaan tai ilmi\u00f6\u00f6n vaikuttaa aina monet [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":790,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-774","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-toukokuu-2023"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/774","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=774"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/774\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":795,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/774\/revisions\/795"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/790"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=774"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=774"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=774"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}