{"id":763,"date":"2023-05-16T16:03:09","date_gmt":"2023-05-16T13:03:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=763"},"modified":"2023-05-29T14:48:20","modified_gmt":"2023-05-29T11:48:20","slug":"metsatalouden-vesistokuormitus-laskuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/metsatalouden-vesistokuormitus-laskuun\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus laskuun"},"content":{"rendered":"

Jos mets\u00e4talouden vesist\u00f6haittoja halutaan pienent\u00e4\u00e4, tulisi maanomistajille tarjota tukea ja palveluita my\u00f6s vanhojen ojitusten vesist\u00f6kuormitusta leikkaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. VALVE-mets\u00e4hankkeessa ojituslis\u00e4\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n valuma-aluesuunnittelussa tunnistettujen vesiensuojeluratkaisujen avulla.<\/p><\/blockquote>\n

Aiemmin uskottiin mets\u00e4ojituksen vaikutuksen ravinnehuuhtoutumiin j\u00e4\u00e4v\u00e4n lyhytaikaiseksi ja kuormituksen palautuvan ennalleen jopa 10 vuodessa. Niemisen ym. tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, ett\u00e4 kuormitusta eli ojituslis\u00e4\u00e4 syntyy viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen. Ojituslis\u00e4 muodostaa valtaosan turvemaiden mets\u00e4talouden kokonaiskuormituksesta, sill\u00e4 uusia kuormittavia toimenpiteit\u00e4, kuten kunnostusojituksia, avohakkuita ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 maanmuokkausta, toteutetaan paljon pienemm\u00e4ll\u00e4 pinta-alalla.<\/p>\n

\"Jokiuoma<\/p>\n

Tilanjoki on Kiiminkijoen sivuhaara. Kuva: Aino Hyttinen.<\/p>\n

Valuma-aluesuunnittelusta ev\u00e4it\u00e4 vesiensuojelutoimien toteutukseen<\/h3>\n

VALVE-mets\u00e4hankkeessa on l\u00e4hdetty etsim\u00e4\u00e4n kustannustehokkaita pitk\u00e4aikaista kuormitusta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja turvemaiden mets\u00e4talouden vesiensuojeluun valuma-aluesuunnittelun avulla. Hanke toteutetaan John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja Mets\u00e4hallituksen yhteisty\u00f6n\u00e4, ja sen keskeisen\u00e4 kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat Tilanjoen valuma-alueen (4000 ha) mets\u00e4nomistajat. Tilanjoki on Kiiminkijoen sivuhaara Utaj\u00e4rvell\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla.<\/p>\n

Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitusta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n hankkeessa tunnistamalla Tilanjoen metsien vesiensuojelutarpeet ja mahdollisuudet ja tarjoamalla yksityisille mets\u00e4nomistajille maksutonta toimenpiteiden toteutusta kuormituksen kannalta keskeisiss\u00e4 kohteissa. Lis\u00e4ksi Mets\u00e4hallitus toteuttaa vesiensuojelutoimia valtion mailla omalla rahoituksellaan.<\/p>\n

\"Kartta\"
Tilanojan valuma-aluueen pohjoisosa. Kuva: MML<\/figcaption><\/figure>\n

Kustannustehokkaita ratkaisuja on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4<\/h3>\n

Alueella havaitut vesiensuojeluriskit liittyv\u00e4t vanhoihin ojituksiin, jotka johtavat laajojen (jopa 1600 ha) osavaluma-alueiden vedet yhteen purkupisteeseen, sek\u00e4 t\u00e4ysin ojitettuihin osavaluma-alueisiin, joiden laskeutusaltaat on aikoinaan rakennettu valuma-alueen kokoon n\u00e4hden liian pieniksi. Lis\u00e4ksi alueelta l\u00f6ytyy yksitt\u00e4isi\u00e4 eroosioherkki\u00e4 uomia. Sen sijaan kunnostusojituksia tai laajoja avohakkuita ei alueelle ole l\u00e4hivuosina odotettavissa.<\/p>\n

Ratkaisuiksi kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen on valittu etenkin putkipatoja ja pintavalutusta, koska niiden arvioidaan olevan tehokkaimmat menetelm\u00e4t kiintoainekuorman ja ravinnevalumien pid\u00e4tt\u00e4miseen. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vesiensuojeluhy\u00f6tyj\u00e4 tavoitellaan ennallistamalla 300 hehtaaria suota. Lis\u00e4ksi vanhoista, kaivumaiden osalta jo kasvittuneista laskeutusaltaista tehd\u00e4\u00e4n puupuhdistamoita ja suoraksi kaivettua purouomaa ennallistetaan.<\/p>\n

Terveisi\u00e4 Metka-tukij\u00e4rjestelm\u00e4lle<\/h3>\n

Tulevassa mets\u00e4talouden tukij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 (Metka) t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja vesiensuojelutoimien toteutukseen kuten pienimuotoisemmin VALVE-mets\u00e4hankkeessakin. Hankekokemusten perusteella mets\u00e4talouden vesiensuojelun onnistumisehtona on mets\u00e4nomistajien aktivointi sek\u00e4 suunnitteluosaamisen ja -ty\u00f6kalujen kehitt\u00e4minen. Muutoin vesiensuojelusuunnitelmien kysynn\u00e4n puute, suunnittelijapula ja pitk\u00e4aikaiskuormituksen tunnistamatta j\u00e4\u00e4minen est\u00e4v\u00e4t mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4misen.<\/p>\n

VALVE-mets\u00e4hanketta rahoittavat John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6, Mets\u00e4hallitus sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 osana Maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan edist\u00e4misen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Erityisasiantuntija Anna Saarentaus, John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6, etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

VALVE-mets\u00e4hanke<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Liettynyt mets\u00e4oja. Kuva: Aino Hyttinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos mets\u00e4talouden vesist\u00f6haittoja halutaan pienent\u00e4\u00e4, tulisi maanomistajille tarjota tukea ja palveluita my\u00f6s vanhojen ojitusten vesist\u00f6kuormitusta leikkaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. VALVE-mets\u00e4hankkeessa ojituslis\u00e4\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n valuma-aluesuunnittelussa tunnistettujen vesiensuojeluratkaisujen avulla. Aiemmin uskottiin mets\u00e4ojituksen vaikutuksen ravinnehuuhtoutumiin j\u00e4\u00e4v\u00e4n lyhytaikaiseksi ja kuormituksen palautuvan ennalleen jopa 10 vuodessa. Niemisen ym. tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, ett\u00e4 kuormitusta eli ojituslis\u00e4\u00e4 syntyy viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen. Ojituslis\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":769,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-763","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-toukokuu-2023"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/763","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=763"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/763\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":802,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/763\/revisions\/802"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/769"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=763"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=763"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=763"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}