{"id":681,"date":"2023-03-16T14:23:47","date_gmt":"2023-03-16T12:23:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=681"},"modified":"2023-03-17T12:19:52","modified_gmt":"2023-03-17T10:19:52","slug":"vesistojen-tummumisen-hillinta-edellyttaa-muutosta-metsatalouden-toimintatavoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/vesistojen-tummumisen-hillinta-edellyttaa-muutosta-metsatalouden-toimintatavoissa\/","title":{"rendered":"Vesist\u00f6jen tummumisen hillint\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 muutosta mets\u00e4talouden toimintatavoissa"},"content":{"rendered":"

Vesist\u00f6jen tummuminen vaikuttaa vesist\u00f6jen ekologiaan ja toisaalta my\u00f6s vesist\u00f6jen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Perinteinen mets\u00e4talous turvemailla lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4 tummentavan orgaanisen hiilen kuormitusta, eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n vesiensuojelumenetelm\u00e4t est\u00e4 liukoisen orgaanisen hiilen kulkeutumista vesist\u00f6ihin. Tarvitaan nykyist\u00e4 monipuolisempia mets\u00e4nk\u00e4sittelymenetelmi\u00e4, jotta turpeen maatumista voidaan hillit\u00e4 ja kuormituksen synty\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Turvemaavaltaisilla alueilla on luonnostaan tummia, humuspitoisia vesist\u00f6j\u00e4. Viimeisten vuosikymmenien aikana purojen, jokien, j\u00e4rvien ja rannikkoalueen on kuitenkin havaittu tummuvan entisest\u00e4\u00e4n. Tummumiskehityksen taustalla on ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 kohonnut l\u00e4mp\u00f6tila sek\u00e4 runsaammat sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t ja valunta. Lis\u00e4ksi tummumiseen vaikuttaa happaman laskeuman v\u00e4heneminen. My\u00f6s turvemaiden maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>\n

Osana SysteemiHiili-hanketta tehdyss\u00e4 kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin turvemaiden mets\u00e4talouden vaikutusta vesist\u00f6j\u00e4 tummentavan hiilikuormituksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Soiden ojitus ja tihe\u00e4t ojaverkostot ovat edesauttaneet raudan ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja kulkeutumista vesist\u00f6ihin. My\u00f6s avohakkuut ja maanmuokkaus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t humuksen huuhtoutumista. Samaan aikaan mitk\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat mets\u00e4talouden vesiensuojelumenetelm\u00e4t eiv\u00e4t pysty pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n liukoista orgaanista hiilt\u00e4.<\/p>\n

\"Talousmets\u00e4\u00e4,
Mets\u00e4talousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ojitetuilta turvemailta tulevissa valumavesiss\u00e4 on runsaasti humusta. Kuva: Laura H\u00e4rk\u00f6nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Tummumista torjuttava mets\u00e4talouden toimintatapoja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4<\/h3>\n

Kirjallisuuskatsauksen perusteella jatkuvapeitteiseen mets\u00e4nkasvatukseen siirtyminen voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 humuskuormitusta, kun vedenpinnan vaihtelusta johtuva turpeen maatuminen v\u00e4henisi ja kunnostusojituksen tarve pienenisi. Lis\u00e4ksi tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valuma-alueiden ja vesist\u00f6jen v\u00e4lisi\u00e4 veden virtausreittej\u00e4 patoamalla ojia sek\u00e4 ennallistamalla soita ja purouomia.<\/p>\n

Kuormituksen synnyn ennaltaehk\u00e4isy on tehokkainta vesiensuojelua, sill\u00e4 liikkeelle l\u00e4htenytt\u00e4 hiilikuormitusta on l\u00e4hes mahdotonta saada kiinni yksitt\u00e4isill\u00e4 vesiensuojelurakenteilla. Tummumisen torjuntaan tulisi pyrki\u00e4 vaikuttamaan kansallisella tasolla niin mets\u00e4politiikan kuin ohjauskeinojen ja kannustimien avulla.<\/p>\n

Tummumisella on merkitt\u00e4vi\u00e4 negatiivisia vaikutuksia vesist\u00f6jen ekologiaan, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 torjumaan. Tummuminen muuttaa veden valaistus-, l\u00e4mp\u00f6tila- ja happiolosuhteita, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6ihin. Lis\u00e4ksi tummuminen lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, vaikuttaa raakaveden ottoon ja k\u00e4sittelyyn sek\u00e4 vesist\u00f6jen virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Erikoistutkija Laura H\u00e4rk\u00f6nen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Tammikuussa 2023 julkaistu vertaisarvioitu kirjallisuuskatsaus<\/a> on avoimesti saatavilla Forest Ecology and Management-sarjassa<\/p>\n

Vesitalous-lehden Hiili vesist\u00f6iss\u00e4 -teemanumero (Vesitalous.fi<\/a>, maksumuuri)<\/p>\n

Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysill\u00e4 kohti hiilineutraalia maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (SysteemiHiili)<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Tummuminen k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 ja lajistoa. Kuva: Laura H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vesist\u00f6jen tummuminen vaikuttaa vesist\u00f6jen ekologiaan ja toisaalta my\u00f6s vesist\u00f6jen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Perinteinen mets\u00e4talous turvemailla lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4 tummentavan orgaanisen hiilen kuormitusta, eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n vesiensuojelumenetelm\u00e4t est\u00e4 liukoisen orgaanisen hiilen kulkeutumista vesist\u00f6ihin. Tarvitaan nykyist\u00e4 monipuolisempia mets\u00e4nk\u00e4sittelymenetelmi\u00e4, jotta turpeen maatumista voidaan hillit\u00e4 ja kuormituksen synty\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4. Turvemaavaltaisilla alueilla on luonnostaan tummia, humuspitoisia vesist\u00f6j\u00e4. Viimeisten vuosikymmenien aikana purojen, jokien, j\u00e4rvien […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":680,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-681","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-maaliskuu-2023"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/681","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=681"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/681\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":733,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/681\/revisions\/733"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/680"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=681"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=681"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=681"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}