{"id":503,"date":"2022-10-18T11:31:29","date_gmt":"2022-10-18T08:31:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=503"},"modified":"2022-10-19T10:32:54","modified_gmt":"2022-10-19T07:32:54","slug":"monitasoista-vesienhallintaa-eurajoen-vesistoalueella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/monitasoista-vesienhallintaa-eurajoen-vesistoalueella\/","title":{"rendered":"Monitasoista vesienhallintaa Eurajoen vesist\u00f6alueella"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan avustuksista rahoitetulla hankkeella pyrit\u00e4\u00e4n ennen kaikkea tasaamaan virtaamia sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n Eurajokeen ja Pyh\u00e4j\u00e4rveen huuhtoutuvaa ravinnekuormaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Eurajoen vesist\u00f6alueen vesist\u00f6t ovat ekologisen luokituksen mukaan p\u00e4\u00e4osin tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa ja niit\u00e4 kuormittavat maa- ja mets\u00e4talous, j\u00e4tevedet sek\u00e4 turvetuotanto. Vesist\u00f6alueella toimii kaksi Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin toteuttamaa ja vapaaehtoiseen paikallisrahoitukseen perustuvaa suojeluohjelmaa: vuodesta 1995 alkaen toiminut Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelma sek\u00e4 vuonna 2017 perustettu JOKIohjelma (Eurajoen suojeluohjelma).<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos aiheuttaa vesiensuojelulle kokonaan uudenlaisia haasteita, joihin Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin koordinoiman ja Suomen mets\u00e4keskuksen osatoteuttaman K\u00c4TEV\u00c4-hankkeen (K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntoimilla kohti Eurajoen vesist\u00f6alueen vaikuttavampaa vesienhallintaa) toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja. Hanketta rahoittavat maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 osana maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan edist\u00e4misen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanke on k\u00e4ynniss\u00e4 30.11.2020\u20131.10.2023.<\/p>\n<h3>Ahmasojan toimenpidekokonaisuudella vastataan mets\u00e4talouden vesienhallinnan haasteisiin<\/h3>\n<p>Ahmasoja laskee vetens\u00e4 Eurajokeen Euran keskusta-alueella. Sen valuma-alueen koko on noin 44 neli\u00f6kilometri\u00e4, josta mets\u00e4\u00e4 ja ojitettua suota on yli puolet. Suuren kokonaiskuormituksen my\u00f6t\u00e4 Ahmasojan vesienhallinnalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli JOKIohjelman toisen toimikauden toiminnassa. Ahmasojan latvavesiin on syksyn 2022 aikana toteutettu K\u00c4TEV\u00c4-hankkeen toimenpidekokonaisuus liittyen mets\u00e4talouden vesienhallintaan ja ravinnekuormitukseen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_507\" aria-describedby=\"caption-attachment-507\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"502\" class=\"wp-image-507 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/vesistokunnostus-uutiskirje-monitasoista-vesienhallintaa-eurajoen-vesistoalueella-ahmasojan-allas-pji-crop.jpg\" alt=\"allas mets\u00e4ss\u00e4\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-507\" class=\"wp-caption-text\">Ahmasojan allaskokonaisuuksilla tasataan mets\u00e4alueilta tulevaa virtaamaa ja pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n kiintoainetta. Puumassan lis\u00e4yksell\u00e4 tehostetaan liukoisten ravinteiden pid\u00e4ttymist\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vesiymp\u00e4rist\u00f6n monimuotoisuutta. Kuva Henna Ry\u00f6m\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Yksityisen suurmets\u00e4nomistajan (A. Ahlstr\u00f6m Kiinteist\u00f6t Oy:n) maille toteutettu kokonaisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme padotettua allasrakennetta sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyv\u00e4t pohjapatoketjut, joiden avulla hallitaan virtaamia ja pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n kiintoainetta. Osaan altaista on my\u00f6s lis\u00e4tty havupuuta liukoisten ravinteiden pid\u00e4tyksen sek\u00e4 vesiymp\u00e4rist\u00f6n monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Toimenpidealue kattaa noin 15 prosenttia Ahmasojan kokonaisvaluma-alueesta ja toteutetut hanketoimet ovatkin alkusys\u00e4ys valuma-alueen laajemmalle yleissuunnittelulle, jonka seurauksena Mets\u00e4keskus pyrkii toteuttamaan omalla KEMERA\/METKA-rahoituksella toimia yksityisten mets\u00e4nomistajien mailla. Vesienhallinnan avustuksen my\u00f6t\u00e4 toimia on kuitenkin pystytty toteuttamaan my\u00f6s ei-KEMERA-kelpoisilla mailla, ja eri rahoitusmuotoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaankin aikaan vaikuttavampia kokonaisuuksia.<\/p>\n<figure id=\"attachment_508\" aria-describedby=\"caption-attachment-508\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"513\" class=\"wp-image-508 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/vesistokunnostus-uutiskirje-monitasoista-vesienhallintaa-eurajoen-vesistoalueella-ahmasojan-ylin-allas-kaivu-pji-crop.jpg\" alt=\"Allas mets\u00e4ss\u00e4, kaivinkone, runkonippuja\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-508\" class=\"wp-caption-text\">Ahmasojan allaskokonaisuuden toimenpidealue kattaa noin 15 prosenttia Ahmasojan kokonaisvaluma-alueesta ja toteutetut hanketoimet ovatkin alkusys\u00e4ys valuma-alueen laajemmalle yleissuunnittelulle. Kuva Henna Ry\u00f6m\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Yl\u00e4neenjoen valuma-aluekohteilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta<\/h3>\n<p>Yl\u00e4neenjoen valuma-alueelle on toteutettu Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman eri hankkeissa kymmeni\u00e4 vesiensuojelukohteita vuosikymmenten kuluessa. Kohteille on vuosien saatossa kertynyt saneerausvelkaa ja yhten\u00e4 K\u00c4TEV\u00c4-hankkeen ty\u00f6pakettikokonaisuutena on kolmen padotetun allaskohteen kunnostaminen sek\u00e4 pintavalutuskent\u00e4n kunnostussuunnittelu. Kunnostuksilla tehostetaan kiintoaineen pid\u00e4tyst\u00e4, virtaamien hallintaa ja ravinteiden pid\u00e4tyskyky\u00e4. Lis\u00e4ksi vuoden 2023 aikana Yl\u00e4neenjoen valuma-alueelle toteutetaan kaksitasouomasta ja patoratkaisuista koostuva vesienhallinnan kokonaisuus, jonka maastomalli valmistuu syksyn aikana.<\/p>\n<p>Yl\u00e4neenjokivarren maanomistajat ovat vuosikymmenien aikana olleet aktiivisesti mukana vesiensuojelutoimien toteuttamisessa. Perinteisten vesiensuojelumenetelmien rinnalle ovat nousseet lohkotason vesienhallinta sek\u00e4 maan kasvukunnon parantaminen. Uusien menetelmien jalkautus osaksi hyvi\u00e4 viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 onkin yksi keskeisimmist\u00e4 toimenpiteist\u00e4, joilla muuttuvan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n haasteisiin voidaan vastata.<\/p>\n<h4>Kirjoittaja:<\/h4>\n<p>Asiantuntija Lauri Anttila, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti, 044\u00a0034 4062, etunimi.sukunimi@pji.fi<\/p>\n<h4>Linkkej\u00e4:<\/h4>\n<p><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/kateva\/\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntoimilla kohti Eurajoen vesist\u00f6alueen vaikuttavampaa vesienhallintaa<\/a><\/p>\n<h4>Artikkelikuva:<\/h4>\n<p>Keskustelu maanomistajien ja toteuttajien v\u00e4lill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun vesienhallintaa suunnitellaan ja toteutetaan. Kuva Henna Ry\u00f6m\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan avustuksista rahoitetulla hankkeella pyrit\u00e4\u00e4n ennen kaikkea tasaamaan virtaamia sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n Eurajokeen ja Pyh\u00e4j\u00e4rveen huuhtoutuvaa ravinnekuormaa. Eurajoen vesist\u00f6alueen vesist\u00f6t ovat ekologisen luokituksen mukaan p\u00e4\u00e4osin tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa ja niit\u00e4 kuormittavat maa- ja mets\u00e4talous, j\u00e4tevedet sek\u00e4 turvetuotanto. Vesist\u00f6alueella toimii kaksi Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin toteuttamaa ja vapaaehtoiseen paikallisrahoitukseen perustuvaa suojeluohjelmaa: vuodesta 1995 alkaen toiminut Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelma sek\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":509,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-503","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-lokakuu-2022"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/503","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=503"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/503\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":555,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/503\/revisions\/555"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=503"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=503"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=503"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}