{"id":494,"date":"2022-10-18T10:54:05","date_gmt":"2022-10-18T07:54:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=494"},"modified":"2022-10-19T08:45:39","modified_gmt":"2022-10-19T05:45:39","slug":"jarviruoko-toimii-monipuolisesti-hulevesien-mikromuovin-ja-muiden-haitta-aineiden-poistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/jarviruoko-toimii-monipuolisesti-hulevesien-mikromuovin-ja-muiden-haitta-aineiden-poistossa\/","title":{"rendered":"J\u00e4rviruoko toimii monipuolisesti hulevesien mikromuovin ja muiden haitta-aineiden poistossa"},"content":{"rendered":"

Rannoilla yleisesti kasvavaa j\u00e4rviruokoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 niitettyn\u00e4 suodatinmateriaalina ett\u00e4 kasvustona rakennetuissa kosteikoissa mikromuovihiukkasten ja muiden haitallisten aineiden poistoon hulevesist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

EU:n Interreg-ohjelman rahoittamassa FanpLESStic-sea -hankkeessa kehitettiin uusia, innovatiivisia menetelmi\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n mikromuovin p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 vesist\u00f6ihin, erityisesti It\u00e4mereen. Kolmessa hankkeen aikana testatussa pilotissa hy\u00f6dynnettiin j\u00e4rviruokoa joko niitettyn\u00e4 suodatinmateriaalina tai rakennettujen kosteikkojen kasvustona.<\/p>\n

Ruokosuodatin kaupunkilumen sulamisvesien puhdistuksessa<\/h3>\n

Luonnonvarakeskus selvitti yhdess\u00e4 Kouvolan kaupungin ja Kest\u00e4v\u00e4sti luonnosta -osuuskunnan kanssa j\u00e4rviruokonipuista rakennetun suodattimen kyky\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaupungin aurauslumien ker\u00e4ysalueen sulamisvesist\u00e4 per\u00e4isin olevia liikenteen mikromuovipartikkeleita ja muita ep\u00e4puhtauksia. Alueen poisto-ojaan rakennetun suodattimen l\u00e4pi virtaavan veden puhdistumista seurattiin runsaslumisen ja kylm\u00e4n talven j\u00e4lkeen lumen sulamisen aikana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021.<\/p>\n

Ojassa virrannut vesi pysyi pitk\u00e4\u00e4n hyvin kylm\u00e4n\u00e4. Vasta kun veden l\u00e4mp\u00f6tila oli noussut yli 12\u00b0C:een toukokuun lopussa, ruokosuodatin alkoi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiintoainesta. Siin\u00e4 vaiheessa ruokomateriaalin pinnalle oli todenn\u00e4k\u00f6isesti muodostunut mikrobien rakentamaa biofilmi\u00e4, joka esti hiukkasten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 suodattimen l\u00e4pi. Suodattimen tehokkuutta mikromuovin poistossa ei kuitenkaan voitu todentaa toukokuun n\u00e4ytteenoton aikaan.<\/p>\n

\"Mittalaite
N\u00e4ytteenottoa Kouvolassa ojavedest\u00e4 Aalborgin yliopistossa kehitetyll\u00e4 n\u00e4ytteenottolaitteistolla mikromuovien analysointia varten. Kuva Erika Winquist.<\/figcaption><\/figure>\n

Kouvolan alueelle aikaisemmin rakennetut ruokosuodattimet ovat poistaneet ojavesist\u00e4 hyvin sek\u00e4 kiintoainetta ett\u00e4 ravinteita. Ruokosuodattimet ovat my\u00f6s osoittautuneet kustannustehokkaiksi, helposti rakennettaviksi, paikallisesti muunneltaviksi ja ymp\u00e4rist\u00f6llisesti kest\u00e4viksi ratkaisuiksi hulevesien puhdistamiseen.<\/p>\n

Rakennetut kosteikot ovat tehokkaita veden puhdistajia<\/h3>\n

Puolalaisessa Gdanskin kaupungissa toteutetuissa, rakennettuihin kosteikkoihin perustuvissa piloteissa saatiin hyvin lupaavia tuloksia. Pilotteihin johdetuista hulevesist\u00e4 poistui jopa 90 prosenttia mikromuovipartikkeleista. My\u00f6s hulevesien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ravinteet, raskasmetallit, PAH-yhdisteet sek\u00e4 haittamikrobit saatiin tehokkaasti poistettua.<\/p>\n

\"Ruosteisisa
Gdanskissa testataan rakennettuun kosteikkoon perustuvaa pilottia It\u00e4mereen laskevan huleveden puhdistamiseksi mikromuovista ja muista ep\u00e4puhtauksista. Systeemi koostuu per\u00e4kk\u00e4isist\u00e4 vertikaali- ja horisontaalivirtauspedeist\u00e4, joiden pinnalle on istutettu j\u00e4rviruokoa. Kuva Marjatta Vahvaselk\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Hanke osoitti, ett\u00e4 j\u00e4rviruoko on hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 monipuolisesti ratkaisuissa, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t mikromuovin poistoon hulevesist\u00e4 osana muun hienojakoisen kiintoaineksen ja haitallisten aineiden poistoa.<\/p>\n

Erityisesti luonnon materiaaleihin ja biologisiin mekanismeihin perustuvien ratkaisujen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja niiden tehokkuuden optimointi vaativat kuitenkin lis\u00e4selvityst\u00e4 ja pitk\u00e4aikaisia pilottikokeita, jotka mahdollistavat systeemien stabiloitumisen ja siten t\u00e4rkeiden biologisten reaktioiden tutkimisen.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Tutkija Marjatta Vahvaselk\u00e4, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi<\/p>\n

Erikoistutkija Erika Winquist, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Research focusing on decreasing and removing microplastics in the Baltic Sea<\/a><\/p>\n

Piloting technologies for microplastics removal from urban waters : FanpLESStic-sea project report<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Kouvolan kaupungin Tanttarin lumenker\u00e4ysalueen poisto-ojaan j\u00e4rviruokonipuista rakennettu suodatin. Tietotaitoa saatiin paikalliselta Kest\u00e4v\u00e4sti luonnosta -osuuskunnalta. Kuva Erika Winquist.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rannoilla yleisesti kasvavaa j\u00e4rviruokoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 niitettyn\u00e4 suodatinmateriaalina ett\u00e4 kasvustona rakennetuissa kosteikoissa mikromuovihiukkasten ja muiden haitallisten aineiden poistoon hulevesist\u00e4. EU:n Interreg-ohjelman rahoittamassa FanpLESStic-sea -hankkeessa kehitettiin uusia, innovatiivisia menetelmi\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n mikromuovin p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 vesist\u00f6ihin, erityisesti It\u00e4mereen. Kolmessa hankkeen aikana testatussa pilotissa hy\u00f6dynnettiin j\u00e4rviruokoa joko niitettyn\u00e4 suodatinmateriaalina tai rakennettujen kosteikkojen kasvustona. Ruokosuodatin kaupunkilumen sulamisvesien puhdistuksessa Luonnonvarakeskus selvitti […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":495,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-494","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-lokakuu-2022"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/494","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=494"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/494\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":524,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/494\/revisions\/524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/495"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}