{"id":427,"date":"2022-08-31T10:41:54","date_gmt":"2022-08-31T07:41:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=427"},"modified":"2022-08-31T10:41:54","modified_gmt":"2022-08-31T07:41:54","slug":"suosimulaattori-kertoo-faktaa-kunnostusojituksen-kannattavuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/suosimulaattori-kertoo-faktaa-kunnostusojituksen-kannattavuudesta\/","title":{"rendered":"Suosimulaattori kertoo faktaa kunnostusojituksen kannattavuudesta"},"content":{"rendered":"

J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven muutoin menestyksekk\u00e4\u00e4n kunnostuksen ratkaisematon kysymys on raudan runsas kulkeutuminen mustaliuskealueilta mets\u00e4ojia pitkin vesist\u00f6\u00f6n. Mallinnusten perusteella kunnostusojitukset tuottavat useimmiten vain v\u00e4h\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 mets\u00e4n kasvuun, ja turhista ojituksista pid\u00e4tt\u00e4ytyminen olisi askel kohti rautaongelman ratkaisua.<\/p><\/blockquote>\n

Rikkipitoisen maaper\u00e4n, kuten mustaliuskealueen, kuivattaminen ojituksin johtaa hapettumisen seurauksena rikkihapon muodostumiseen. Metallit, erityisesti rauta, liukenevat ja kulkeutuvat mets\u00e4ojien kautta vesist\u00f6\u00f6n. J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueella esiintyy mustaliusketta, ja rautaongelma onkin massiivinen.<\/p>\n

Rautaa on poistettu kahdella lietteenpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 erottamalla J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven perukkaan 3,5 hehtaarin laskeutusallas. Tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 yhdistys on tehnyt Oulun yliopiston kanssa. Raudan liikkeellel\u00e4hd\u00f6n juurisyyhyn n\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 ei kuitenkaan voi vaikuttaa, vaan tarvitaan toimia valuma-alueella.<\/p>\n

\"Rautapitoista
Rauta-humuskiintoaineen kulkeutuminen J\u00e4\u00e4linj\u00e4rveen on massiivista. J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueelle on rakennettu kaksi lietteenpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joista lietett\u00e4 poistetaan pumppaamalla. Kuva: Birger Ylisaukko-oja.<\/figcaption><\/figure>\n

Kiimingin \u2013 J\u00e4\u00e4lin vesienhoitoyhdistys teetti J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueelle mallinnuksen It\u00e4-Suomen yliopiston ja Luken kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Suosimulaattorimallilla (SUSI). Mallinnusty\u00f6n kustannuksiin osallistuivat muun muassa Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain keskusliitto MTK ja Suomen Mets\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

Yhdistys k\u00e4y mallinnustulosten avulla faktapohjaista keskustelua mets\u00e4nomistajien kanssa siit\u00e4, miss\u00e4 kunnostusojitukset ovat taloudellisesti kannattavia ja miss\u00e4 taas niill\u00e4 ei saavuteta merkitt\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. Tavoitteena on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kannattamattomat kunnostusojitukset ja niist\u00e4 aiheutuva tarpeeton kuormitus vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

\"Oja,
Kokkohaaran lietteenpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4. Oikealla tyhj\u00e4ksi pumpattu lietteenkeruuallas, vasemmalla varastoallas. Kuva: Birger Ylisaukko-oja.<\/figcaption><\/figure>\n

Kunnostusojitus tuottaa vain v\u00e4h\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4<\/h3>\n

Kasvavan puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuivatuksen kannalta olennainen. Luken tutkimusten perusteella tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 haihdutus riitt\u00e4\u00e4 kuivatukseen, jos puuston tilavuus ylitt\u00e4\u00e4 120 kuutiometri\u00e4 hehtaarilla. Samoin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 puuston kasvu ei lis\u00e4\u00e4nny, jos pohjaveden syvyys saran keskell\u00e4 on 0,35 metri\u00e4 loppukes\u00e4ll\u00e4. Laskenta tuotti tuloksen, ett\u00e4 J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueen kuivatus on p\u00e4\u00e4osin riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Jos l\u00e4ht\u00f6tilanteen ojasyvyys olisi esimerkiksi 0,3 metri\u00e4, syvent\u00e4minen 0,9 metriin tuottaisi 20 vuoden aikajaksolla kuuden kuution lis\u00e4kasvun 88 kuviolla. Jos ojat olisivat ennen kunnostusta 0,5 metrin syvyisi\u00e4, t\u00e4llainen lis\u00e4kasvu saavutettaisiin vain yhdeks\u00e4ll\u00e4 kuviolla. Muilla kuvioilla lis\u00e4kasvu olisi t\u00e4t\u00e4 pienempi. Kannattavuus selvi\u00e4\u00e4 vertaamalla lis\u00e4kasvun arvoa ojituksen kustannuksiin.<\/p>\n

\"Kaksi
Esimerkki SUSI-mallin tuloksista. Mallilla voidaan laskea metsikk\u00f6kuviokohtaisesti, kuinka suuren lis\u00e4kasvun kunnostusojitus tuottaisi erilaisilla ojasyvyyksill\u00e4 kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla. Kooste: Birger Ylisaukko-oja SUSI-mallin tuloksista.<\/figcaption><\/figure>\n

Malli hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laajasti l\u00e4ht\u00f6tietoja<\/h3>\n

Suosimulaattori-mallin k\u00e4ytt\u00f6 J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven alueella pohjautui mets\u00e4keskuksen mets\u00e4varatietoon, josta oli saatavissa metsikk\u00f6kuvioittain puulaji, ravinteisuusluokka, runkoluku, puuston tilavuus, pituus, pohjapinta-ala ja keskil\u00e4pimitta. S\u00e4\u00e4tietoina k\u00e4ytettiin Ilmatieteenlaitoksen p\u00e4iv\u00e4kohtaista dataa 10 x 10 kilometrin ruuduilta ajalta 1.1.2000 \u2013 31.12.2019. Laskenta-askel on yksi p\u00e4iv\u00e4. Malli tuottaa tiedon pohjaveden syvyydest\u00e4, vapautuvista ravinteista, puuston yhteytt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 lopulta puuston tilavuuden kehityksest\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueen pinta-ala on 3800 hehtaaria. Siit\u00e4 suometsi\u00e4 on 1440 hehtaaria. Mallinnus kohdistui kaikkiin suometsien puustoisiin kuvioihin, joiden ojav\u00e4li voitiin tunnistaa kartta-aineistosta. Laskettuja kuvioita oli 916.<\/p>\n

Mallinnusalueen ojien todellinen syvyys ei ollut tiedossa. Sen vuoksi laskenta tehtiin useilla eri ojasyvyyksill\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 0,3\u20131,1 metri\u00e4. Ojitussyvyyden optimia voidaan n\u00e4in etsi\u00e4, kun vertaillaan eri ojasyvyyksien antamia tuloksia puuston tilavuuden kehityksest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Kunnostusaktiivi Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin \u2013 J\u00e4\u00e4lin vesienhoitoyhdistys, etunimi.sukunimi@pp.inet.fi<\/p>\n

Erikoistutkija Hannu H\u00f6kk\u00e4, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h4>\n

Kiimingin \u2013 J\u00e4\u00e4lin vesienhoitoyhdistys ry<\/a>.<\/p>\n

Artikkelikuva jutun yl\u00e4laidassa: <\/strong><\/p>\n

Rauta-humuslietett\u00e4 pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n 3,5 hehtaarin laajuisella laskeutusaltaalla. Allas on erotettu sein\u00e4m\u00e4ll\u00e4 J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven perukasta. Kolme nelj\u00e4sosaa J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven koko tulovesim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulee altaaseen Saarisenojasta (kuvan oikeassa yl\u00e4laidassa). Vesi poistuu vasemmalla n\u00e4kyv\u00e4n virtausaukon kautta. Kuva: Jaco Hubregtse.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven muutoin menestyksekk\u00e4\u00e4n kunnostuksen ratkaisematon kysymys on raudan runsas kulkeutuminen mustaliuskealueilta mets\u00e4ojia pitkin vesist\u00f6\u00f6n. Mallinnusten perusteella kunnostusojitukset tuottavat useimmiten vain v\u00e4h\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 mets\u00e4n kasvuun, ja turhista ojituksista pid\u00e4tt\u00e4ytyminen olisi askel kohti rautaongelman ratkaisua. Rikkipitoisen maaper\u00e4n, kuten mustaliuskealueen, kuivattaminen ojituksin johtaa hapettumisen seurauksena rikkihapon muodostumiseen. Metallit, erityisesti rauta, liukenevat ja kulkeutuvat mets\u00e4ojien kautta vesist\u00f6\u00f6n. J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueella […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":428,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-427","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elokuu-2022"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=427"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":447,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions\/447"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}