{"id":405,"date":"2022-08-31T10:42:27","date_gmt":"2022-08-31T07:42:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=405"},"modified":"2022-08-31T10:42:27","modified_gmt":"2022-08-31T07:42:27","slug":"monet-vesi-ja-rantalinnut-hyotyvat-rantalaidunnuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/monet-vesi-ja-rantalinnut-hyotyvat-rantalaidunnuksesta\/","title":{"rendered":"Monet vesi- ja rantalinnut hy\u00f6tyv\u00e4t rantalaidunnuksesta"},"content":{"rendered":"

Avoin ja matalakasvuinen rantaniitty on monille lintulajeille t\u00e4rke\u00e4 pesim\u00e4- ja ruokailuymp\u00e4rist\u00f6. Laidunnus on erinomainen tapa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sopivaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kun se toteutetaan oikein.<\/p><\/blockquote>\n

Rantojen hoidolla on suuri merkitys niin pesiville kuin muuttaville lintulajeille. Merenrantaniittyjen pesim\u00e4lajistoon kuuluvat kahlaajista muun muassa suokukko, mustapyrst\u00f6kuiri ja etel\u00e4nsuosirri, vesilinnuista tukkasotka, jouhisorsa ja lapasorsa, sek\u00e4 varpuslinnuista esimerkiksi kiuru.<\/p>\n

Laidunnuksen avulla matalakasvuisten merenrantaniittyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on saatu erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla kasvatettua huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 rantojen linnuston tilanne onkin huomattavasti parempi kuin monilla muilla alueilla.<\/p>\n

\"Kahlaajalintu
\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen etel\u00e4nsuosirri on saatu s\u00e4ilytetty\u00e4 Pohjois-Pohjanmaan pesim\u00e4lajistossa suurelta osin rantaniittyjen hoidon ansiosta. Kuva: Kari Koivula.<\/figcaption><\/figure>\n

Avoin rantaniitty on ihanteellinen ymp\u00e4rist\u00f6 linnuille<\/h3>\n

Monille lintulajeille sopiva ranta on vesirajaa my\u00f6ten avoin ja matalakasvuinen niitty. Luontaisesti aukkoinen kasvillisuus vesirajan tuntumassa on t\u00e4rke\u00e4 ruokailuymp\u00e4rist\u00f6. Ranta- ja vesivy\u00f6hykkeen liian korkea kasvillisuus, kuten ruovikko, sulkee maiseman ja peitt\u00e4\u00e4 vesirajan t\u00e4rkeit\u00e4 ruokailualueita. Se on etenkin rantaniityill\u00e4 pesiville kahlaajille ep\u00e4edullinen maisematekij\u00e4.<\/p>\n

Hoidon ihanteellisena lopputuloksena rantaniityn kasvillisuus on p\u00e4\u00e4osin matalakasvuista, mutta siin\u00e4 on kuitenkin pienipiirteist\u00e4 korkeusvaihtelua. Laidunnus tuottaa kasvillisuuteen sopivaa vaihtelua enemm\u00e4n kuin niitt\u00e4minen. Rantaniityn on oltava avoin, sill\u00e4 pesi\u00e4 uhkaavat pedot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puita ja pensaikkoja t\u00e4hystyspaikkoinaan tai kulkureittein\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Merenrantaniitty\u00e4,
Matalakasvuinen ja aukkoinen vesirajan kasvillisuus on t\u00e4rke\u00e4 ruokailuymp\u00e4rist\u00f6 esimerkiksi monille kahlaajille ja sorsalinnuille. Kuva: Marika Laurila.<\/figcaption><\/figure>\n

Laidunnuksen ajoitus ja laajuus t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h3>\n

T\u00e4rkeill\u00e4 lintujen pesim\u00e4alueilla laidunnusta ei tulisi aloittaa haudonta-aikana pesien tallausriskin vuoksi. Isommilla laidunalueilla on suositeltavaa lohkottaa laidun ja aloittaa laidunnus lintujen pesinn\u00e4n kannalta v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeill\u00e4 lohkoilla. Kasvillisuuden matalana s\u00e4ilytt\u00e4minen voi vaatia t\u00e4ydennysniittoa loppukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Meriveden ajoittaisten, rajujen nousujen on ennustettu voimistuvan ilmastonmuutoksen edetess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on uhkatekij\u00e4 rantaniityill\u00e4\u00a0 pesiville linnuille, sill\u00e4 haudonta-aikaan osuva vedenpinnan nousu voi tuhota pes\u00e4t t\u00e4ysin.\u00a0Edullisimpia pesim\u00e4alueita ovat merenrantalaitumet, jotka jatkuvat vesirajasta mahdollisimman kauas matalakasvuisina niittyin\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota laidunten suunnittelussa tulevaisuudessa.<\/p>\n

Rantojen linnuista ja niiden huomioimisesta rantaniittyjen hoidossa voit lukea tarkemmin Rantalaidun-hankkeen sivulta \u201dMerenrantaniittyjen lintuja<\/a>\u201d.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6388<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h4>\n

Lintuvesikoordinaattori Sami Timonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295 038361<\/p>\n

Tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 6388<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Avoin ja matalakasvuinen rantaniitty on monille lintulajeille t\u00e4rke\u00e4 pesim\u00e4- ja ruokailuymp\u00e4rist\u00f6. Laidunnus on erinomainen tapa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sopivaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kun se toteutetaan oikein. Rantojen hoidolla on suuri merkitys niin pesiville kuin muuttaville lintulajeille. Merenrantaniittyjen pesim\u00e4lajistoon kuuluvat kahlaajista muun muassa suokukko, mustapyrst\u00f6kuiri ja etel\u00e4nsuosirri, vesilinnuista tukkasotka, jouhisorsa ja lapasorsa, sek\u00e4 varpuslinnuista esimerkiksi kiuru. Laidunnuksen avulla matalakasvuisten merenrantaniittyjen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":407,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-405","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elokuu-2022"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/405","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=405"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/405\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":411,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/405\/revisions\/411"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=405"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=405"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=405"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}