{"id":298,"date":"2022-06-16T12:13:27","date_gmt":"2022-06-16T09:13:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=298"},"modified":"2022-06-16T13:19:21","modified_gmt":"2022-06-16T10:19:21","slug":"laidunnus-vahentaa-ravinteiden-kokonaismaaraa-perameren-rantalaitumilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/laidunnus-vahentaa-ravinteiden-kokonaismaaraa-perameren-rantalaitumilla\/","title":{"rendered":"Laidunnus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Per\u00e4meren rantalaitumilla"},"content":{"rendered":"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Rantalaidun-hankkeessa laskettiin laidunel\u00e4inten kautta tapahtuvaa ravinteiden kiertoa. Merenrantalaidunten kasvillisuuden ravinteista osa sitoutuu el\u00e4inten kasvuun, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laidunalueilla.<\/p><\/blockquote>\n

Rantalaidunnuksen osuudesta rannikkovesien rehev\u00f6itymiseen on esitetty ep\u00e4ilyksi\u00e4, sill\u00e4 laidunel\u00e4inten on ajateltu tuovan vesist\u00f6ihin ravinteita. Uuden tutkimuksen mukaan laidunnus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvillisuuden biomassaa, siihen sitoutuneiden ravinteiden sek\u00e4 rantaniityn ravinteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hankkeen selvityksen mukaan laskennallinen ravinteiden poistuma laidunalueelta on keskim\u00e4\u00e4rin 2,2 kg typpe\u00e4 ja 0,6 kg fosforia hehtaaria kohden. Virtsan ja sonnan mukana laitumelle palautuu laidunruohosta per\u00e4isin olevaa typpe\u00e4 18,9 kg\/ha ja fosforia 1,9 kg\/ha.<\/p>\n

Osa kasvillisuuden ravinteista sitoutuu el\u00e4inten kasvuun ja poistuu el\u00e4inten mukana laitumelta, jolloin ravinnetase on negatiivinen. Osa ravinteista palaa takaisin niitylle sonnassa ja virtsassa. Laidunnus kuitenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alueella.<\/p>\n

\"lehmi\u00e4
Valtaosa Suomen merenrantaniityist\u00e4 keskittyy Pohjois-Pohjanmaalle, jossa ymp\u00e4rist\u00f6tukien avulla on saatu hoidon piiriin noin 4000 hehtaaria merenrantoja. Kuva: Marika Laurila.<\/figcaption><\/figure>\n

El\u00e4imet sy\u00f6v\u00e4t laidunkauden ajan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n laidunruohoa, eik\u00e4 alueelle vied\u00e4 lis\u00e4rehua. El\u00e4inten kautta alueelle palautuvat ravinteet ovat siell\u00e4 alun perin jo olleita. Rantaniittyjen ja perinnebiotooppien hoidon idea on juuri t\u00e4m\u00e4 alueiden k\u00f6yhdytt\u00e4minen ravinteista.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Per\u00e4meren rantalaitumilla laiduntaa yleens\u00e4 0,5\u20131 emolehm\u00e4\u2013vasikka-paria hehtaaria kohti. Laskelmassa el\u00e4intiheyten\u00e4 k\u00e4ytettiin yht\u00e4 emo\u2013vasikka-paria hehtaarilla, ja siin\u00e4 otettiin huomioon el\u00e4imen elopaino ja rehunsy\u00f6nti. Laidunkausi kest\u00e4\u00e4 noin kolme kuukautta.<\/p>\n

Hoitamattomien merenrantaniittyjen ravinnem\u00e4\u00e4r\u00e4t hoidettuja suurempia<\/h3>\n

Jos laidunnuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n isokokoisia rotuja, kuten charolais, limousin, simmental, rehun sy\u00f6ntim\u00e4\u00e4r\u00e4t ja my\u00f6s eritetyn ja pid\u00e4ttyneiden ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t hieman. Isoille roduille laskettu ravinteiden poistuma laidunalueelta on keskim\u00e4\u00e4rin 2,6 kg typpe\u00e4 ja 0,7 kg fosforia hehtaaria kohden. Vastaavasti virtsan ja sonnan mukana laitumelle palautuu typpe\u00e4 20,2 kg\/ha ja fosforia 2,0 kg\/ha.<\/p>\n

Aikaisempien tutkimusten mukaan hoitamattomilla merenrannoilla kasvaa tyypillisesti korkeaa j\u00e4rviruokokasvustoa jopa yli 10 000 kg kuiva-ainetta hehtaarilla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Laiduntamattoman rannan kasvusto voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hehtaaria kohti jopa 90 kg typpe\u00e4 ja 9 kg fosforia, jotka ovat alttiita huuhtoutumiselle kuolleen kasvimassan hajotessa.<\/p>\n

Ravinnetaselaskennan lis\u00e4ksi Rantalaidun-hankkeessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ravinne- ja hygienian\u00e4ytteit\u00e4, joiden perusteella p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n arvioita rantalaidunnuksen aiheuttamista hygieniariskeist\u00e4 ja ravinnevaikutuksista vesist\u00f6ille sek\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n suosituksia riskien minimoimiseksi.<\/p>\n

Vuoden 2021 alussa k\u00e4ynnistynytt\u00e4 Merenrantalaidunnusta luonnon ja ihmisten hyv\u00e4ksi (RANTALAIDUN) -hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, ProAgria Oulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto sek\u00e4 El\u00e4inten hyvinvointikeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehitt\u00e4misen maatalousrahasto.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326388<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja hankkeesta:<\/h4>\n

Tutkimusprofessori Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326149
\nErikoistutkijaJaana Uusi-K\u00e4mpp\u00e4, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 0295326622<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Rantalaidun-hanke<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva: Marika Laurila, Luke<\/h4>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Rantalaidun-hankkeessa laskettiin laidunel\u00e4inten kautta tapahtuvaa ravinteiden kiertoa. Merenrantalaidunten kasvillisuuden ravinteista osa sitoutuu el\u00e4inten kasvuun, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laidunalueilla. Rantalaidunnuksen osuudesta rannikkovesien rehev\u00f6itymiseen on esitetty ep\u00e4ilyksi\u00e4, sill\u00e4 laidunel\u00e4inten on ajateltu tuovan vesist\u00f6ihin ravinteita. Uuden tutkimuksen mukaan laidunnus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvillisuuden biomassaa, siihen sitoutuneiden ravinteiden sek\u00e4 rantaniityn ravinteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Hankkeen selvityksen mukaan laskennallinen ravinteiden poistuma […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":349,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-298","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kesakuu-2022"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=298"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":368,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298\/revisions\/368"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/349"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=298"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=298"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=298"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}