{"id":232,"date":"2022-06-16T12:13:27","date_gmt":"2022-06-16T09:13:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=232"},"modified":"2022-06-16T15:59:53","modified_gmt":"2022-06-16T12:59:53","slug":"lintuvesien-hoitoon-ja-kunnostuksiin-julkaistu-uusi-verkko-opas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/lintuvesien-hoitoon-ja-kunnostuksiin-julkaistu-uusi-verkko-opas\/","title":{"rendered":"Lintuvesien hoitoon ja kunnostuksiin julkaistu uusi verkko-opas"},"content":{"rendered":"

Lintuvesikunnostusten toteuttaminen on vaativaa asiantuntijaty\u00f6t\u00e4, joka edellytt\u00e4\u00e4 monipuolista osaamista. Suunnittelua ja toteutusta tukemaan on nyt julkaistu uusi verkko-opas.<\/p><\/blockquote>\n

Lintuvesien kunnostusten tueksi laaditaan Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelman lintuvedet-teemassa toimenpidekohtaisista osioista koostuva verkko-opas, joka tukee lintuvesien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten seurannassa.<\/p>\n

Oppaan nyt julkaistuissa osioissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n rantaniittyjen kunnostusta ja hoitoa, pesim\u00e4saarekkeiden rakentamista sek\u00e4 ravintoketjukunnostuksia. Kes\u00e4n 2022 aikana julkaistaan my\u00f6s vedenpinnan nostoa ja vieraspetopyyntej\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t osiot. Lis\u00e4ksi opasta t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin ruoppausten kuvaamisella.<\/p>\n

Toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen lis\u00e4ksi oppaassa kuvataan linnuston seurannan toteuttamista ja toisaalta my\u00f6s linnuston tilan arvioimisessa tarpeellisten muiden muuttujien seurantojen tekemist\u00e4.<\/p>\n

\"Musta
Rehev\u00f6itymisen ja samenemisen aiheuttama uposkasvillisuuden v\u00e4heneminen haittaa nokikanan ravinnonhakua. Kuva: Ilpo Huolman<\/figcaption><\/figure>\n

Vesilinnut k\u00e4rsiv\u00e4t rehev\u00f6itymisest\u00e4<\/h3>\n

Suomen sis\u00e4vesill\u00e4 pesiv\u00e4t vesilintukannat ovat taantuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Taustalla on erityisesti vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymisen aiheuttama pesim\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6jen laadun heikentyminen ja vieraspetojen saalistuspaine.<\/p>\n

Lintuvedet ovat useimmiten matalia j\u00e4rvi\u00e4, suurten j\u00e4rvien matalia lahtia ja matalia merenlahtia. Niille on tunnusomaista nopea umpeenkasvu, mik\u00e4 johtuu sek\u00e4 valuma-alueelta tulevasta kiintoainekuormituksesta ett\u00e4 kiihtyneest\u00e4 kasvillisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Rantaniityt umpeutuvat karjan laidunnuksen ja rehun niiton loputtua.<\/p>\n

Lintuvesien hoitoon ja kunnostukseen useita keinoja<\/h3>\n

Lintuvesien hoidon ja kunnostuksen tavoitteena on parantaa lintuelinymp\u00e4rist\u00f6jen tilaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 avovesialueiden ja niittyjen pinta-alaa, luomalla pesim\u00e4elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja parantamalla saatavilla olevan ravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lintuvesien hoito- ja kunnostusmenetelmiin ovat perinteisesti kuuluneet vesikasvillisuuden poisto, lammikoiden kaivaminen, vedenpinnan nosto, pesim\u00e4saarekkeiden rakentaminen, rantaniittyjen kunnostaminen sek\u00e4 vieraspetojen poisto.<\/p>\n

Uudempana menetelm\u00e4n\u00e4 rinnalle on noussut j\u00e4rvikunnostuksissa hoitokalastuksin toteutettu ravintoketjukunnostus, jolla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravintokilpailua pohjael\u00e4imi\u00e4 ravintona k\u00e4ytt\u00e4vien vesilintujen ja kalojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"Punaruskea
Punasotka hy\u00f6tyy ravintoketjukunnostuksesta, vieraspetojen pyynnist\u00e4 ja avovesipinta-alan lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Kuva: Ilpo Huolman<\/figcaption><\/figure>\n

Helmi-ohjelmassa lintuvesikunnostuksia laajalla rintamalla<\/h3>\n

Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelma t\u00e4ht\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen tilan parantamiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sek\u00e4 suurta osaa Suomen uhanlaisista luontotyypeist\u00e4. Ohjelmassa kunnostetaan 80 arvokkainta ja kiireellisint\u00e4 lintuvesikohdetta vuoden 2023 loppuun menness\u00e4 ja 200 kohdetta vuoden 2030 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Lintuvesill\u00e4 kunnostustoimet kohdennetaan ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisille erityisille suojelualueille.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Tutkija Aili Jukarainen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Erikoistutkija Laura H\u00e4rk\u00f6nen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Lintuvesien hoito- ja kunnostusopas<\/a>
\nHelmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelma<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva: Riku Lumiaro, SYKE<\/h4>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lintuvesikunnostusten toteuttaminen on vaativaa asiantuntijaty\u00f6t\u00e4, joka edellytt\u00e4\u00e4 monipuolista osaamista. Suunnittelua ja toteutusta tukemaan on nyt julkaistu uusi verkko-opas. Lintuvesien kunnostusten tueksi laaditaan Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelman lintuvedet-teemassa toimenpidekohtaisista osioista koostuva verkko-opas, joka tukee lintuvesien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten seurannassa. Oppaan nyt julkaistuissa osioissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n rantaniittyjen kunnostusta ja hoitoa, pesim\u00e4saarekkeiden rakentamista sek\u00e4 ravintoketjukunnostuksia. Kes\u00e4n 2022 aikana […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":363,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-232","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kesakuu-2022"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=232"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":376,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions\/376"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}