{"id":1680,"date":"2026-03-30T08:39:56","date_gmt":"2026-03-30T05:39:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1680"},"modified":"2026-03-30T08:39:56","modified_gmt":"2026-03-30T05:39:56","slug":"maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimien-kustannustehokkuus-webinaarin-keskeisia-nostoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimien-kustannustehokkuus-webinaarin-keskeisia-nostoja\/","title":{"rendered":"Maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimien kustannustehokkuus -webinaarin keskeisi\u00e4 nostoja"},"content":{"rendered":"

Lounais-Suomen elinvoimakeskus j\u00e4rjesti 18.3.2026 maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimien kustannustehokkuusaiheeseen keskittyv\u00e4n webinaarin, joka kokosi noin sata osallistujaa kuulemaan Luken kokoamaan selvitykseen ker\u00e4tty\u00e4 tutkimustietoa ja keskustelemaan niihin liittyvist\u00e4 huomioista vesiensuojelutoiminnan ohjaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Selvityksen tavoitteena on tuoda n\u00e4kyviin ajantasainen tieto vesiensuojelutoimien kustannustehokkuudesta ja tunnistaa, millaisia toimia tarvitaan seuraavaksi vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen. Lis\u00e4ksi tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa, joka auttaa luomaan yhteist\u00e4 suuntaa vesiensuojeluty\u00f6lle sidosryhmien hankkeiden, ohjauksen ja toimeenpanon kesken.<\/p><\/blockquote>\n

Webinaarissa esitelty selvitys on Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tilaama, ja se julkaistaan kuluvan kev\u00e4\u00e4n aikana Doriassa. Tilaisuudella viestittiin ajankohtaisesta ty\u00f6st\u00e4 ja mahdollistettiin kuulijoiden osallistuminen selvitysprojektin viimeistelyvaiheeseen.<\/p>\n

Selvityksen tulokset ja keskeiset havainnot<\/h2>\n

Selvityst\u00e4 esitteli johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta. Sen ty\u00f6st\u00e4miseen on osallistunut laaja joukko my\u00f6s muita tutkijoita, yhteens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti jo 14 henkil\u00f6\u00e4. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 tieto toimien vaikutuksista ja kustannuksista on hajallaan ja vaihtelee, mutta toisaalta my\u00f6s, ett\u00e4 tietoa on olemassa, ja ett\u00e4 toimien ohjausta voisi olla mahdollista jo nykyisen tiedon valossa kehitt\u00e4\u00e4 aiemmasta. Esityksess\u00e4 k\u00e4siteltyj\u00e4 toimia olivat metsien kohdalla jatkuvapeitteinen kasvatus, virtaamans\u00e4\u00e4t\u00f6padot, kosteikot, laskeutusaltaat, suojavy\u00f6hyke, sek\u00e4 maatalouden kohdalla jaksottainen kynt\u00f6, ker\u00e4\u00e4j\u00e4kasvit, kosteikot, s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus, lantapoikkeuksesta luopuminen, kipsi, suojavy\u00f6hykkeet, rakennekalkki, maanparannuskuidut ja kaksitasouoma.<\/p>\n

Tilaisuudessa nostettiin esille, ett\u00e4 toimien kustannustehokkuuksien koostaminen edist\u00e4\u00e4 kokonaisk\u00e4sityksen saamista, tehottomista keinoista pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 selkeisiin linjauksiin, ja ett\u00e4 kustannustehokkuuden arviointi ei yksin ravinnevalumien n\u00e4k\u00f6kulmasta riit\u00e4, sill\u00e4 toimien vaikutukset monimuotoisuuteen, tulvasuojeluun, ilmastoon ja luonnontilan s\u00e4ilytt\u00e4miseen, ovat yht\u00e4 lailla olennainen osa ymp\u00e4rist\u00f6n tilan edist\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi kosteikkoja, suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 tai kaksitasouomia perustettaessa tulisi pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ettei toimien my\u00f6t\u00e4 luonnontila heikkenisi ravinnevalumien v\u00e4hent\u00e4misen kustannuksella.<\/p>\n

Paneelikeskustelu: ohjauskeinojen kehitt\u00e4minen ja tulevaisuuden tarpeet<\/h2>\n

Paneelikeskusteluun osallistuivat Niemisen lis\u00e4ksi Sanna L\u00f6tj\u00f6nen (Helsingin yliopisto), Turo Hjerppe (ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6), Sanna Tikander (maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6) sek\u00e4 Airi Kulmala (Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain Keskusliitto). My\u00f6s tilaisuuden keskustelupalstalla k\u00e4ytiin aktiivista ja monipuolista keskustelua. Paneelissa painotettiin muun muassa seuraavaa:<\/p>\n

1. Toimien kohdentaminen<\/h3>\n

Vesiensuojelutoimien kustannukset ja vaikutukset ovat hyvin paikkasidonnaisia. Suurimmat hy\u00f6dyt saavutetaan, kun toimenpiteet kohdennetaan alueille, joissa kuormitus on suurinta. Kohdentamista tukevat ty\u00f6kalut, kuten kuormittavimmilla kohteilla toimien kustannusvaikuttavuuden arvioiminen, kustannustiedon avoimuus, ravinnetietoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja valuma-aluesuunnittelun hy\u00f6dynt\u00e4minen, n\u00e4htiin ratkaisuina, joiden saavuttavuus ohjauksen ja toimeenpanon edist\u00e4miseksi voisivat olla keskeisess\u00e4 roolissa.<\/p>\n

2. Ohjauskeinojen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys<\/h3>\n

Toimeenpanoon liittyv\u00e4 liiallinen byrokratia toimii usein kynnyksen\u00e4 toimien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamiselle. Toisaalta ministeri\u00f6t toivoivat jatkossa saavansa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksien tai tutkimuksen kautta ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lleen sovellettavia ratkaisuehdotuksia, joiden avulla vesiensuojelupolitiikkaa voisi kehitt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi keskusteltiin uusista ratkaisumahdollisuuksista liittyen esimerkiksi lannanlevitykseen ja jaksottaiseen kynt\u00f6\u00f6n. Nostettiin my\u00f6s maatalouden tulosperusteisen avustuksen mahdollisuudet, joka on yksi ajankohtainen ratkaisuvaihtoehto maatalouden ravinnekuorman v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4, ja joka mahdollistaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla joustavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimet. My\u00f6s yritysrahoituksen aktivoiminen n\u00e4htiin yhten\u00e4 tulevaisuuden mahdollisuutena edist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6toimia.<\/p>\n

3. Jatkuvasti tarkentuvat ja aiempaa monitavoitteisemmat toimet<\/h3>\n

Toimien edist\u00e4misess\u00e4 tulisi aina yhdenaikaisesti huomioida my\u00f6s ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen ja lis\u00e4\u00e4minen. Ilmastovaikutuksien arvioimiseen on jo olemassa selkeit\u00e4 ty\u00f6kaluja ja monimuotoisuusvaikutuksien arviointiin voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laadullisia menetelmi\u00e4. My\u00f6s selke\u00e4n kokonaiskuvan luominen toimiin liittyv\u00e4st\u00e4 ajankohtaisesta tiedosta koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi nostettiin esiin, ett\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 tutkimustietoa ei voida odottaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteit\u00e4 on voitava kehitt\u00e4\u00e4 uuden tiedon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusten perusteella.<\/p>\n

Kiitos osallistuneille!<\/p>\n

Lounais-Suomen elinvoimakeskus kiitt\u00e4\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti kaikkia osallistujia, panelisteja ja selvityksen kokoamiseen osallistuneita asiantuntijoita. Kiitos my\u00f6s uutiskirjetekstiin perehtyneille!<\/p>\n

Lis\u00e4kysymyksien ilmaantuessa voi olla yhteydess\u00e4: eveliina.kiiski@elinvoimakeskus.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lounais-Suomen elinvoimakeskus j\u00e4rjesti 18.3.2026 maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimien kustannustehokkuusaiheeseen keskittyv\u00e4n webinaarin, joka kokosi noin sata osallistujaa kuulemaan Luken kokoamaan selvitykseen ker\u00e4tty\u00e4 tutkimustietoa ja keskustelemaan niihin liittyvist\u00e4 huomioista vesiensuojelutoiminnan ohjaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Selvityksen tavoitteena on tuoda n\u00e4kyviin ajantasainen tieto vesiensuojelutoimien kustannustehokkuudesta ja tunnistaa, millaisia toimia tarvitaan seuraavaksi vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen. Lis\u00e4ksi tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1682,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-1680","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-huhtikuu-2026"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1680"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1681,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1680\/revisions\/1681"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1682"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}