{"id":1673,"date":"2026-03-30T08:40:27","date_gmt":"2026-03-30T05:40:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1673"},"modified":"2026-03-30T13:46:14","modified_gmt":"2026-03-30T10:46:14","slug":"piilijoen-paluu-virtaama-palauttaa-joen-eloon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/piilijoen-paluu-virtaama-palauttaa-joen-eloon\/","title":{"rendered":"Piilijoen paluu \u2013 virtaama palauttaa joen eloon"},"content":{"rendered":"

Kuusinkijoen Lumo -hanke seuraa ja mallintaa Piilijoen ekologista toipumista Kuusamossa. Aiemmin kuivilleen j\u00e4\u00e4nyt ja p\u00e4\u00e4osin maaekosysteemiksi muuttunut jokiuoma alkoi elpy\u00e4, kun Myllykosken voimalaitoksen kautta virrannut vesi palautettiin Piilijokeen 70 vuoden tauon j\u00e4lkeen. Kuusinkijoen Lumo -hankkeella tutkitaan, miten uudelleen virtaavan joen ekosysteemi palautuu. Hankkeen keskeisen\u00e4 tavoitteena on my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 luonnon monimuotoisuudesta sek\u00e4 osallistaa paikallisia toimijoita ja sidosryhmi\u00e4 alueen tulevaan kehitt\u00e4miseen.<\/p><\/blockquote>\n

Kalojen elinymp\u00e4rist\u00f6jen mallinnus Piilijoessa<\/h2>\n

Yksi hankkeen keskeisist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 on Piilijoen elinymp\u00e4rist\u00f6mallinnus. Tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin palautunut jokiuoma soveltuu virtakutuisille kaloille, erityisesti Kuusinkijoen alkuper\u00e4iselle taimenkannalle. Syksyll\u00e4 2025 virtausolosuhteita mitattiin sorapohjaisella jokiosuudella noin 650 neli\u00f6metrin alueella. Mittaukset toteutettiin monikeilakaikuluotaimella, jonka avulla saatiin tarkkaa tietoa virtausolosuhteista eri syvyyksill\u00e4. Mallinnusty\u00f6t\u00e4 ja aineistonkeruuta jatketaan kes\u00e4ll\u00e4 2026, ja tuloksia odotetaan vuoden loppuun menness\u00e4. Tulokset eiv\u00e4t ainoastaan lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 Piilijoen toipumisesta, vaan tarjoavat my\u00f6s arvokasta tietoa, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muiden koski- ja jokikohteiden kunnostuksessa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kalojen liikkeiden seuranta vedenalaiskameralla<\/h2>\n

Kalojen liikkumista Piilijoessa seurattiin kes\u00e4n ja syksyn 2025 aikana Simsonar-tunnelikameraj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Kamera tallensi kalojen kulkua tarkkailutunnelin l\u00e4pi 80 vuorokauden mittaan hein\u00e4kuun lopulta lokakuun puoliv\u00e4liin. Seurantajakson aikana havaittiin l\u00e4hes 900 kalaa ohittamassa kameraa. Suurin osa havaituista kaloista oli s\u00e4rki\u00e4 ja harjuksia, mutta havaintoja my\u00f6s suurikokoisista j\u00e4rvitaimenista tehtiin. Tieto taimenten saapumisesta Piilijokeen oli erityisen ilahduttava tulos, sill\u00e4 vaellusyhteyden luominen taimenelle Kuusinkijoen p\u00e4\u00e4uoman ja lakkautetun voimalaitoksen yl\u00e4puolella olevien vesist\u00f6jen v\u00e4lille oli yksi kunnostuksen keskeisist\u00e4 tavoitteista. Piilijoen houkuttelevuus kutuvaelluksella oleville taimenille ja talvehtimiseen valmistautuville harjuksille lupaa hyv\u00e4\u00e4 joen ja sen yl\u00e4puolisten j\u00e4rvialtaiden kalaston tulevaisuudelle.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6ll\u00e4 kohti elinvoimaista valuma-aluetta<\/h2>\n

Viestint\u00e4 ja sidosryhmien kanssa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 ovat keskeinen osa hanketta. Kes\u00e4ll\u00e4 2025 toteutettu kysely Kuusingin ja Piilijoen valuma-alueen kehitt\u00e4misest\u00e4 ker\u00e4si 74 vastausta alueen asukkailta, alueella kalastavilta tai muuten alueeseen liittyvilt\u00e4 toimijoilta. Syksyn aikana j\u00e4rjestettiin useita tilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa hankkeesta ja paikallisten jokiekosysteemien tilasta. Taustaselvitysten, sidosryhm\u00e4haastattelujen ja ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn pohjalta valmistui alkuvuodesta 2026 raportti monimuotoista valuma-alueen suunnittelua tukemaan. Lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kunnostustoimia, kuten kutualueiden kunnostuksia, tullaan toteuttamaan kes\u00e4ll\u00e4 2026 WWF:n vapaaehtoisleirin tuella. Ty\u00f6 jatkuu edelleen valuma-alueen kunnostustoimenpiteill\u00e4 sek\u00e4 seurannalla, jonka avulla voidaan arvioida jokiekosysteemin palautumista pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kuusinkijoen lumo -hanke tutkii Piilijoen jokiluonnon palautumista alueella, joka on ollut pitk\u00e4\u00e4n kuivillaan. Hankkeessa mallinnetaan vesitetyn jokiuoman soveltuvuutta erityisesti Kuusinkijoen taimenen elinymp\u00e4rist\u00f6ksi sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoisuutta vesiluonnon monimuotoisuudesta. Samalla kootaan paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien n\u00e4kemyksi\u00e4 Kuusinki- ja Piilijoen alueen tulevaisuuden kehitt\u00e4miseksi. Hanketta toteuttavat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Koillis-Suomen kehitt\u00e4misyhti\u00f6 Naturpolis Oy ja Luke.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Hankeasiantuntija Anna Saarela, Koillis-Suomen kehitt\u00e4misyhti\u00f6 Naturpolis Oy, anna.saarela@naturpolis.fi<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Kuusinkijoen Lumo -hankesivu<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvatekstit:<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kuva: Uudelleen avattu Piilijoki kohtaa Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitoksen alapuolella \u00a9 Naturpolis Oy<\/p>\n

Uhanalainen taimen nousi Piilijoessa jo muutaman kuukauden kuluttua joen vesitt\u00e4misest\u00e4 \u00a9 Luonnonvarakeskus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuusinkijoen Lumo -hanke seuraa ja mallintaa Piilijoen ekologista toipumista Kuusamossa. Aiemmin kuivilleen j\u00e4\u00e4nyt ja p\u00e4\u00e4osin maaekosysteemiksi muuttunut jokiuoma alkoi elpy\u00e4, kun Myllykosken voimalaitoksen kautta virrannut vesi palautettiin Piilijokeen 70 vuoden tauon j\u00e4lkeen. Kuusinkijoen Lumo -hankkeella tutkitaan, miten uudelleen virtaavan joen ekosysteemi palautuu. Hankkeen keskeisen\u00e4 tavoitteena on my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 luonnon monimuotoisuudesta sek\u00e4 osallistaa paikallisia toimijoita […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1696,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-1673","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-huhtikuu-2026"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1673","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1673"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1673\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1679,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1673\/revisions\/1679"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1673"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1673"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1673"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}