{"id":1625,"date":"2025-10-15T07:48:26","date_gmt":"2025-10-15T04:48:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1625"},"modified":"2025-10-15T08:56:50","modified_gmt":"2025-10-15T05:56:50","slug":"ilmastoviisas-jarvien-kaytto-edellyttaa-seka-maa-alueiden-hiilivarastojen-sailyttamista-etta-vesiekosysteemin-hiilenkierron-hallintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/ilmastoviisas-jarvien-kaytto-edellyttaa-seka-maa-alueiden-hiilivarastojen-sailyttamista-etta-vesiekosysteemin-hiilenkierron-hallintaa\/","title":{"rendered":"Ilmastoviisas j\u00e4rvien k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 maa-alueiden hiilivarastojen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ett\u00e4 vesiekosysteemin hiilenkierron hallintaa"},"content":{"rendered":"

J\u00e4rvien rooli ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 on noussut esiin viime vuosina. BlueLakes (Siniset j\u00e4rvet: boreaalisten j\u00e4rvien hiilinielupotentiaalin digitalisointi) -hanke osoitti, ett\u00e4 boreaalisten j\u00e4rvien suljettujen lahtien hiilivarastot ovat laajuudeltaan verrattavissa meren nk. sinisen hiilen alueisiin. Vesikasvivy\u00f6hykkeiden s\u00e4ilyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan turvata alueiden hiilensidontaan liittyv\u00e4 ekosysteemipalvelu.<\/p><\/blockquote>\n

BlueLakes \u2013 tietoa ja ty\u00f6kaluja hiilineutraaliin tulevaisuuteen<\/h3>\n

Boreaaliset j\u00e4rvet ovat enemm\u00e4n kuin maisemallisia helmi\u00e4 \u2013 ne toimivat merkitt\u00e4vin\u00e4 hiilivarastoina. J\u00e4rvien rooli ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 on noussut esiin viime vuosina, ja aiheesta on yh\u00e4 paljon opittavaa. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen vastaa EU:n elpymisv\u00e4linerahoituksella (RRF) toteutettu BlueLakes-hanke (2023-2025), joka on selvitt\u00e4nyt miten j\u00e4rvien sedimentteihin hautautuva eloper\u00e4inen hiili voi tukea siirtym\u00e4\u00e4 kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 vesienhallintaa. Hankkeen ytimess\u00e4 on ollut monitieteinen tutkimus, jossa geotieteet, ekologia, kemia ja mallinnus kytkeytyv\u00e4t yhteen. Yhteisen\u00e4 tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 uuden sukupolven ratkaisuja, jotka vahvistavat vesienhallintaa ja tarjoavat vankan tietopohjan ilmastopolitiikan tueksi.<\/p>\n

BlueLakes on tuottanut uutta tietoa erityisesti siit\u00e4, kuinka paljon hiilt\u00e4 varastoituu boreaalisten j\u00e4rvien pohjasedimentteihin ja mitk\u00e4 mekanismit selitt\u00e4v\u00e4t alueellisia eroja hiilen varastoitumisen tehokkuudessa. Tutkimuksessa on tarkasteltu etenkin maank\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia vesien tilaan ja hiilivarastojen kokoon. Lis\u00e4ksi on tarkasteltu j\u00e4rvien ruovikkoisia ranta-alueita \u2013 niin sanottuja sinisen hiilen alueita \u2013 ja lis\u00e4tty ymm\u00e4rryst\u00e4 niiden merkityksest\u00e4 hiilen sidonnassa ja kiertokulussa. Tiedon pohjalta on jatkokehitetty Vemala-mallia, jonka avulla asiantuntijat ja viranomaiset voivat entist\u00e4 paremmin huomioida j\u00e4rvien hiilinielupotentiaalin ja hiilenkierron osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 vesienhallintaa.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 hankkeessa on ollut tiivis yhteisty\u00f6 sidosryhmien kanssa. N\u00e4in on varmistettu, ett\u00e4 ty\u00f6kalut ja mallit vastaavat todellisia tarpeita ja tukevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa paikallisesti ja kansallisesti. Hanke rakentaa siltaa tutkimuksen, hallinnon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vesienhoidon v\u00e4lille \u2013 ja vie askeleen l\u00e4hemm\u00e4s kohti vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Osallistu hankkeen lopputapahtumaan 27.11.2025 ja tule keskustelemaan aiheesta kanssamme. Rekister\u00f6itymislinkki<\/a> tapahtumaan.<\/p>\n

Suljetut, suojaisat j\u00e4rvenlahdet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 hiilivarastoja<\/h3>\n

Meriymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kasvillisuuden peitt\u00e4m\u00e4t ranta-alueet tunnetaan sinisen hiilen varastointialueina. Mangrove-, marskimaa- ja merihein\u00e4ekosysteemien sedimentit muodostavat jopa 50 % merenpohjan hiilivarastoista. Viel\u00e4 ei t\u00e4ysin ymm\u00e4rret\u00e4, mik\u00e4 vastaavien ekosysteemien merkitys hiilenkierrossa on makean veden ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6paketti 1 keskittyy hankkeen pilottij\u00e4rvien, Lahden Vesij\u00e4rvi, Kallavesi ja Ouluj\u00e4rvi, j\u00e4rviruo\u2019on (Phragmites<\/em>) hallitsemiin rantoihin ja niiden kykyyn varastoida hiilt\u00e4.<\/p>\n

Tulosten perusteella j\u00e4rvien suljetuissa lahdissa, joihin hienojakoiset sedimentit ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, on hiilivarastoja, jotka ovat laajuudeltaan verrattavissa merten sinisen hiilen ekosysteemeihin. Avoimet ranta-alueet, joista hienojakoinen materiaali kuluu pois ja joiden sedimentit ovat p\u00e4\u00e4asiassa hiekkapohjaisia, ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4, mutta silti t\u00e4rkeit\u00e4 hiilivarastoja. Vesikasvivy\u00f6hykkeiden s\u00e4ilyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta niiden hiilensidontaan liittyv\u00e4 ekosysteemipalvelu saadaan turvattua. Ty\u00f6paketin maastohavaintoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n parhaillaan yhdess\u00e4 satelliittihavaintojen kanssa koko j\u00e4rven hiilivarastojen kvantifiointiin j\u00e4rviruo\u2019on peitt\u00e4mill\u00e4 rannoilla.<\/p>\n

Hiilen kerrostumisnopeus j\u00e4rvisedimentteihin on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena<\/h3>\n

J\u00e4rvien syv\u00e4nteisiin kertyy vuosituhansien aikana paksuja liejukerroksia, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti eloper\u00e4ist\u00e4 hiilt\u00e4 ja muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n pysyv\u00e4n hiilivaraston. Pitk\u00e4aikaisten hiilivarastojen koosta on olemassa arvioita, mutta v\u00e4hemm\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten hiilen varastoitumisnopeus on muuttunut ihmistoiminnan vaikuttaessa ymp\u00e4r\u00f6ivien alueiden maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, maaper\u00e4n hiilen kulkeutumiseen j\u00e4rviin ja j\u00e4rvien ravinnekuormaan. Hankkeen ty\u00f6paketti 2 kartoittaa viimeaikaista hiilen kerrostumisnopeutta yli 200 suomalaisessa j\u00e4rvess\u00e4, sek\u00e4 kerrostumisnopeuden yhteytt\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Se tarkastelee my\u00f6s hiilen kerrostumisen vaihtelua pilottij\u00e4rviss\u00e4.<\/p>\n

Tulokset osoittavat, ett\u00e4 hiilen nykyinen kerrostumisnopeus on jopa viisinkertaistunut verrattuna historiallisiin arvoihin. Maank\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4kyy j\u00e4rviss\u00e4 eri tavoin: metsist\u00e4 ja soilta per\u00e4isin oleva hiili on vaikeammin hajotettavaa, mik\u00e4 johtaa hiilen tehokkaampaan varastoitumiseen. Maatalous taas lis\u00e4\u00e4 ravinnekuormaa ja kasvattaa vesiss\u00e4 helposti hajoavien, paikallisesti syntyvien hiiliyhdisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa suuriin kerrostumisnopeuksiin, mutta samalla lis\u00e4t\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n. Tulokset korostavat, ett\u00e4 hiilenkierron huomioiva maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu on avaintekij\u00e4 j\u00e4rvien hiilinielupotentiaalin maksimoimisessa.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6
Geologi Matti Laatikainen Ouluj\u00e4rvell\u00e4 ottamassa huokosvesin\u00e4ytteit\u00e4 sedimenttin\u00e4ytteest\u00e4 elokuussa 2023. Kuva: Tuomas Junna<\/figcaption><\/figure>\n

Vesikasvien vaikutus j\u00e4rvien hiilikiertoon riippuu lajista ja kasvipeitteen pinta-alasta<\/h3>\n

Suomen valuma-alueiden ravinnekuormitusmallia WSFS-Vemala on kehitetty huomioimaan hiilen kierto avovesialueilla sek\u00e4 vesikasvillisuuden peitt\u00e4mill\u00e4 alueilla. Hankkeen muissa ty\u00f6paketeissa tuotetun aineiston pohjalta (vesikasvillisuus, hiilen hautautuminen sedimenttiin, remineralisaationopeudet sedimentiss\u00e4, hiilen sedimentoitumisnopeus avovesialueella) ty\u00f6paketti 3:ssa on simuloitu uudella vesikasvimoduulilla hiilen kiertoa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja hiilen hautautumisen osalta Suomen j\u00e4rvisedimentteihin. Moduuli laskee vesikasvien kasvuun soveltuvan pinta-alan syvyysaineiston avulla. Se simuloi orgaanisen hiilen tuotantoa ja sedimentoitumista vesikasvibiomassan avulla kahdelle yleiselle vesikasvilajille (j\u00e4rviruoko ja kortteet), joilla on erilaiset kasvutavat ja esiintymistiheydet.<\/p>\n

Simulaatiot tutkimusj\u00e4rvill\u00e4 osoittavat, ett\u00e4 vesikasvien kasvun vaikutus hiilikiertoon vaihtelee kasvien peitt\u00e4m\u00e4n pinta-alan ja esiintyvien lajien mukaan. My\u00f6hemmin tavoitteena on tuottaa Vemala-mallilla valtakunnallisia arvioita j\u00e4rvien hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja hiilen hautautumisesta.<\/p>\n

\"Kaavio
Kaavio WSFS-Vemala-biogeokemiallisesta mallista, johon on lis\u00e4tty sinisen hiilen vesikasvimoduuli. TOC orgaaninen kokonaishiili, TIC ep\u00e4orgaaninen kokonaishiili, CO\u2082 hiilidioksidi, Porg orgaaninen fosfori, PO\u2084 fosfaatti, Norg orgaaninen typpi, NH\u2084 ammonium, NO\u2083 nitraatti.<\/figcaption><\/figure>\n

Kiitokset<\/h4>\n

Tutkimushankkeelle on my\u00f6nnetty Euroopan unionin elpymisv\u00e4linerahoitusta (NextGenerationEU) Suomen Akatemian kautta projektinumeroilla 352811 (353316, 353317).<\/p>\n

Kirjoittajat<\/h4>\n

Tutkimuspalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Karoliina Koho, Geologian tutkimuslaitos, etunimi.sukunimi@gtk.fi
\nProfessori Tom Jilbert, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
\nRyhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Marko J\u00e4rvinen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
\nErikoistutkija Eero Asmala, Geologian tutkimuslaitos, etunimi.sukunimi@gtk.fi
\nV\u00e4it\u00f6skirjatutkija Tuomas Junna, Geologian tutkimuslaitos, etunimi.sukunimi@gtk.fi
\nPost doc-tutkija Ana L\u00facia Lindroth Dauner, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
\nV\u00e4it\u00f6skirjatutkija Max Kankainen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
\nHydrologi Markus Huttunen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
\nErikoistutkija Marie Korppoo, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
\nJohtava tutkija Pirkko Kortelainen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
\nTutkija Minna Kuoppala, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
\nTutkija Sakari V\u00e4kev\u00e4, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Auri Sarvilinna, SYKEkuvat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4rvien rooli ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 on noussut esiin viime vuosina. BlueLakes (Siniset j\u00e4rvet: boreaalisten j\u00e4rvien hiilinielupotentiaalin digitalisointi) -hanke osoitti, ett\u00e4 boreaalisten j\u00e4rvien suljettujen lahtien hiilivarastot ovat laajuudeltaan verrattavissa meren nk. sinisen hiilen alueisiin. Vesikasvivy\u00f6hykkeiden s\u00e4ilyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan turvata alueiden hiilensidontaan liittyv\u00e4 ekosysteemipalvelu. BlueLakes \u2013 tietoa ja ty\u00f6kaluja hiilineutraaliin tulevaisuuteen Boreaaliset j\u00e4rvet ovat enemm\u00e4n kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1631,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-1625","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-lokakuu-2025"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1625"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1664,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625\/revisions\/1664"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1631"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1625"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1625"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}