{"id":1529,"date":"2025-06-17T13:36:09","date_gmt":"2025-06-17T10:36:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1529"},"modified":"2025-06-18T12:55:04","modified_gmt":"2025-06-18T09:55:04","slug":"uposvesikasvillisuuden-poisto-kunnostusmenetelmana-vaatii-yha-menetelmakehitysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/uposvesikasvillisuuden-poisto-kunnostusmenetelmana-vaatii-yha-menetelmakehitysta\/","title":{"rendered":"Uposvesikasvillisuuden poisto kunnostusmenetelm\u00e4n\u00e4 vaatii yh\u00e4 menetelm\u00e4kehityst\u00e4"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4hallitus testasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa rehev\u00f6ityneen lahden kunnostamista vesikasvillisuutta toistuvasti niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Hankoniemell\u00e4 sijaitsevassa rannikon laguunissa osana Rannikko-LIFE-hanketta (2018\u20132025). K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut niittomenetelm\u00e4 osoittautui pilotissa tehottomaksi ja valuma-alue lahden tilaa yh\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Kunnostuspilotista j\u00e4i kuitenkin paljon oppia ja kehitysideoita seuraavia kunnostuskohteita suunniteltaessa. Ty\u00f6st\u00e4 laadittiin loppuraportti my\u00f6s muiden vesikasvillisuuden niittoa harkitsevien kunnostajien avuksi.<\/p><\/blockquote>\n

Rannikko-LIFE-hankkeen suunnitteluvaiheessa kokemus meriluonnon kunnostamisesta Suomen rannikkoalueella oli hyvin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Hankkeeseen sopiva pilottikohde meriluonnon kunnostustoimien testaamiseksi l\u00f6ytyi Hankoniemelt\u00e4 lahdesta, jossa maanp\u00e4\u00e4lliset toimet vedenlaadun parantamiseksi oli paikallisen T\u00e4ktominlahden hoitoyhdistys ry:n toimesta jo aloitettu. Kunnostushankkeen tavoitteena oli parantaa veden virtausta lahdella toistuvasti t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4\u00e4 niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja korjaamalla kasvillisuuteen kertyneet ravinteet pois lahtea kuormittamasta. Koska kunnostusmenetelm\u00e4\u00e4 ei ollut aiemmin testattu Mets\u00e4hallituksen toimesta, oli kunnostustoimien lis\u00e4ksi niiden seuranta ty\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Lis\u00e4ksi t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4n suuri levi\u00e4mispotentiaali tunnistettiin hankkeen alussa riskiksi, jonka takia ty\u00f6n tulosten seuranta oli hankkeen aikana t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ongelma T\u00e4ktominlahdella<\/h3>\n

T\u00e4ktominlahti oli aikanaan kirkasvetinen, hiekkapohjainen ja v\u00e4h\u00e4kasvinen lahti, joka luokitellaan rannikon laguuniksi. Nykyisin lahden tila on heikentynyt valuma-alueelta tulleen ravinnekuorman takia, jonka my\u00f6t\u00e4 lahti on muuttunut rehev\u00f6ityneeksi, ja sen matalan vy\u00f6hykkeen on vallannut t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4, joka hidastaa veden virtausta lahdella, kerrytt\u00e4\u00e4 pohjaan sedimentti\u00e4, heikent\u00e4\u00e4 pohjan happipitoisuutta ja haittaa lahden virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4 rantaan ajelehtiessaan rehev\u00f6itt\u00e4\u00e4 alueen rantoja ja aiheuttaa harmia lahden ymp\u00e4rill\u00e4 asuville. Heikentyneest\u00e4 tilasta huolimatta lahden matalassa vy\u00f6hykkeess\u00e4 esiintyy yh\u00e4 n\u00e4kinpartaisia ja sen suuaukon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 meriajokasta.<\/p>\n

Hankkeen suunnitteluvaiheessa uposvesikasvillisuuden ja erityisesti t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4n poistosta aiempia tutkimuksia oli p\u00e4\u00e4asiassa ulkomailta ja j\u00e4rviymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Niiss\u00e4 poistotulokset vaihtelivat: osassa ne olivat onnistuneet, osassa poistettu kasvillisuus oli korvautunut toisella, osassa oli ilmennyt poiston j\u00e4lkeen lev\u00e4kukintoja.<\/p>\n

Kunnostuspilotin tavoitteet<\/h3>\n

Kunnostuskokeilun tavoitteena oli parantaa veden virtausta lahdella toistuvasti t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4\u00e4 niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja korjaamalla kasvillisuuteen kertyneet ravinteet pois lahtea kuormittamasta. Oletuksena oli, ett\u00e4 veden virtausta parantamalla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n pohjaan kertyv\u00e4n orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja autetaan lahtea luontaisesti palautumaan niin, ett\u00e4 hiekkapohjan alkuper\u00e4iselle lajistolle olisi paremmat olosuhteet palautua.<\/p>\n

\"N\u00e4kinpartaislev\u00e4
T\u00e4ktominlahden matalan vy\u00f6hykkeen hiekkapohjaa, jossa yh\u00e4 esiintyy n\u00e4kinpartaisiin kuuluvia lajeja. Seurantalinjoilta tavattiin nelj\u00e4\u00e4 eri n\u00e4kinpartaislajia, joista yksi katosi seurantalinjoilta hankkeen aikana. Ne ovat herkki\u00e4 vedenlaadun muutoksille. N\u00e4kinpartaiset voivat muodostaa sopivissa olosuhteissa tiheit\u00e4 ja laajoja niittyj\u00e4. N\u00e4kinpartaisniityt ovat arvokkaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 monille el\u00e4imille. Ne my\u00f6s suodattavat tehokkaasti ravinteita, mik\u00e4 kirkastaa vett\u00e4. Kuva: \u00a9 Juha Syv\u00e4ranta, Alleco Oy.<\/figcaption><\/figure>\n

Kunnostuspilotissa seuranta t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa<\/h3>\n

V\u00e4h\u00e4isen meriluonnosta kertyneen kunnostuskokemuksen ja \u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4n suuren levi\u00e4mispotentiaalin takia niittotoimenpiteiden seuranta oli hankkeessa merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Seurantaa toteutettiin T\u00e4ktominlahdella vakioitujen sukelluslinjojen (7 kpl 100 metrin linjaa) ja kasvillisuusruudun avulla (kasvillisuuden ja niiden runsaussuhteiden muutokset), pohjasedimenttien eloper\u00e4isen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4 seuraamalla ja ilmakuvaamalla niittoaluetta ja seuraamalla ilmakuvista kasvillisuuden kehityst\u00e4. Lis\u00e4ksi alueelta otettiin vesin\u00e4ytteit\u00e4.<\/p>\n

Niittoty\u00f6n tulokset T\u00e4ktominlahdella<\/h3>\n

T\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4n niitto toteutettiin kolme kertaa vuosina 2020\u20132022. Niittoj\u00e4tett\u00e4 kertyi 35\u201360 m3. Toistuva niitto ei seurantatulosten perusteella vaikuttanut alueen lajistoon tai t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n pienent\u00e4v\u00e4sti. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4nyt parantaneen veden virtausta lahdella niin, ett\u00e4 orgaanisen aineksen kertyminen pohjaan olisi v\u00e4hentynyt. Toisaalta niitto ei kuitenkaan lis\u00e4nnyt t\u00e4hk\u00e4-\u00e4rvi\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hankkeen toimenpiteiden toteuttamisen aikana. N\u00e4kinpartaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni lahdella seurantajakson aikana. Syyn\u00e4 voi olla vedenlaadun heikentyminen. Lahden valuma-alueella tehdyt metsien hakkuut hankkeen aikana johtivat siihen, ett\u00e4 lahden vesi muuttui selv\u00e4sti ruskeammaksi humuspitoisen kuormituksen takia. Valuma-alueen ravinnekuormasta kieliv\u00e4t my\u00f6s vesin\u00e4ytteiden korkeat typpi- ja fosforipitoisuudet lahden laskuojassa.<\/p>\n

T\u00e4ktominlahdella k\u00e4ytetty perinteinen niittokone, joka ensisijaisesti on kehitetty j\u00e4rviruo\u2019on niitt\u00e4miseen, soveltui huonosti uposvesikasvillisuuden poistoon. Niittokoneella poistotulos j\u00e4i ep\u00e4tasaiseksi. Pysyv\u00e4mm\u00e4n lopputuloksen saavuttaminen edellytt\u00e4isi my\u00f6s kasvillisuuden juurakon poistamista, jotta monivuotisen kasvin kasvua saataisiin pysyv\u00e4sti heikennetty\u00e4. Uposvesikasvillisuudelle olisi selv\u00e4 tarve kehitt\u00e4\u00e4 oma niittokone, joka on ensisijaisesti suunniteltu uposvesikasvien poistoon.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Anna Arnkil, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen vesitietotiimi, anna.arnkil@metsa.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Hankkeen loppuraportti: https:\/\/www.metsa.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/taktominlahti_kunnostuspilotin_loppuraportti.pdf<\/a>
\nRannikko-LIFE-hanke: https:\/\/www.metsa.fi\/projekti\/rannikko-life-hanke\/<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Juha Syv\u00e4ranta, Alleco Oy<\/p>\n

\"Rannikko-LIFE<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4hallitus testasi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa rehev\u00f6ityneen lahden kunnostamista vesikasvillisuutta toistuvasti niitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Hankoniemell\u00e4 sijaitsevassa rannikon laguunissa osana Rannikko-LIFE-hanketta (2018\u20132025). K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut niittomenetelm\u00e4 osoittautui pilotissa tehottomaksi ja valuma-alue lahden tilaa yh\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Kunnostuspilotista j\u00e4i kuitenkin paljon oppia ja kehitysideoita seuraavia kunnostuskohteita suunniteltaessa. Ty\u00f6st\u00e4 laadittiin loppuraportti my\u00f6s muiden vesikasvillisuuden niittoa harkitsevien kunnostajien avuksi. Rannikko-LIFE-hankkeen suunnitteluvaiheessa kokemus meriluonnon kunnostamisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1535,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-1529","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-kesakuu-2025"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1529"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1596,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1529\/revisions\/1596"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}