{"id":1521,"date":"2025-06-17T13:36:49","date_gmt":"2025-06-17T10:36:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1521"},"modified":"2025-06-17T13:36:49","modified_gmt":"2025-06-17T10:36:49","slug":"yhteisesti-pyhajarven-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/yhteisesti-pyhajarven-puolesta\/","title":{"rendered":"Yhteisesti Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta on tehty ty\u00f6t\u00e4 jo yli 50 vuotta. Yhteinen huoli Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 her\u00e4tti halun suojella j\u00e4rve\u00e4 ja vuodesta 1995 suojeluty\u00f6t\u00e4 on tehty vahvan paikallisyhteisty\u00f6n voimin. T\u00e4ll\u00f6in perustettiin kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittama Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto, joka toteuttaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 30 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelmaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Suomen vesist\u00f6jen tila aiheuttaa t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suurta huolta, vaikka muutamassa vuosikymmeness\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 saralla on tapahtunut paljon positiivista kehityst\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 viel\u00e4 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 yhdyskuntien ja teollisuuden j\u00e4tevedet poikkeuksetta valuivat puhdistamattomana suoraan vesist\u00f6ihin, pistekuormitusl\u00e4hteet on nykyisin saatu jo verrattain hyvin hallintaan. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 on ennen kaikkea liiallinen hajakuormitus, joka haastaa vesist\u00f6jen sietokyky\u00e4 ja jota ilmaston muuttumiseen liittyv\u00e4t prosessit entisest\u00e4\u00e4n kiihdytt\u00e4v\u00e4t, mik\u00e4 n\u00e4kyi taas viime talvena Pyh\u00e4j\u00e4rviseudullakin.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1525\" aria-describedby=\"caption-attachment-1525\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"630\" class=\"wp-image-1525 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/vesistokunnostus-uutiskirje-yhteisesti-pyhajarven-puolesta-poiju-1120px.jpg\" alt=\"Poiju avovedess\u00e4.\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1525\" class=\"wp-caption-text\">Pyh\u00e4j\u00e4rven vedenlaadun seurantaa on toteutettu yli kymmenen vuoden ajan jatkuvatoimisilla menetelmill\u00e4. Vuodesta 2019 asti j\u00e4rvell\u00e4 toimi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen vedenlaatupoiju sek\u00e4 s\u00e4\u00e4asema. Vuonna 2024 seurannan rahoitus tuli paikallisilta tahoilta ja vuonna 2025 jatkuvatoimisen seurannan tulevaisuutta l\u00e4hdettiin rakentamaan puhtaasti paikallisl\u00e4ht\u00f6isesti, jotta uusien ja toimintavarmojen laitteiden hankinta olisi mahdollista. Seurantalaitteille my\u00f6nnettiin alkuvuonna 80 % hanketuki EU:n Maaseutuohjelman yleishy\u00f6dyllisten ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoinvestointien avustuksista, jonka my\u00f6t\u00e4 uusien entist\u00e4 parempien laitteiden hankinta mahdollistui. Kuva: Henna Ry\u00f6m\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Yhteinen huoli yhdist\u00e4\u00e4<\/h3>\n<p>Voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rviseudulla on monella tapaa oltu aikaansa edell\u00e4. Huoli l\u00e4hiseuduille t\u00e4rke\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven tilakehityksest\u00e4 her\u00e4si 1960\u20131970-luvuilla, kun ensimm\u00e4iset merkit rehev\u00f6itymisest\u00e4 olivat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. Jo tuolloin murhetta aiheutti valuma-alueelta huuhtoutuva liiallinen ravinnekuormitus, vaikka my\u00f6s pistem\u00e4ist\u00e4 kuormitusta j\u00e4rveen p\u00e4\u00e4tyi mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. Tuolloin Turun seudun vedenotto kaavaili Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 raakavesil\u00e4hdett\u00e4 Turun sek\u00e4 ymp\u00e4ryskuntien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hankkeen vastustus kanavoitui Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluyhdistyksen perustamiseen 1974 lopussa.<\/p>\n<p>\u201dVesisodan\u201d myllert\u00e4ess\u00e4 Turku luopui vedenotosta taloudellisista syist\u00e4. Pyh\u00e4j\u00e4rveen monelta taholta kohdistunut mielenkiinto oli kuitenkin synnytt\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimustoimintaa, joka osoitti j\u00e4rven tilan olevan vakavasti uhattuna. Rehev\u00f6itymiskehityksen est\u00e4miseksi mittavat suojelutoimet olivat tarpeen. Vahvan paikallisyhteisty\u00f6n ansiosta perustettiin vuonna 1995 kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittama Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto, joka toteuttaa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelmaa. N\u00e4in suojelutoimien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus ja rahoitus keskitettiin suojelurahastolle, kun taas suojeluyhdistys jatkoi rinnalla tukijana ja j\u00e4rven puolestapuhujana.<\/p>\n<h3>Vesiensuojelun edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4<\/h3>\n<p>Tavoitteena 1990-luvun lopulla oli rehev\u00f6itymisen pys\u00e4ytt\u00e4minen. Keskeisimp\u00e4n\u00e4 ty\u00f6kaluna t\u00e4ll\u00f6in oli ulkoisen kuormituksen hillitseminen mittavalla valuma-aluety\u00f6ll\u00e4. Sama teema on nyt 30 vuotta my\u00f6hemminkin yh\u00e4 keih\u00e4\u00e4nk\u00e4rken\u00e4 vesiensuojelussa koko Suomessa. Ty\u00f6 on jatkunut voimallisena tuoden mukanaan my\u00f6s mittavat panostukset j\u00e4rven sis\u00e4isen kuormituksen hallintaan. Tutkimus on edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluty\u00f6t\u00e4 &#8211; siksi Pyh\u00e4j\u00e4rvi onkin yksi valtakuntamme tutkituimpia j\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1527\" aria-describedby=\"caption-attachment-1527\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"630\" class=\"wp-image-1527 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/vesistokunnostus-uutiskirje-yhteisesti-pyhajarven-puolesta-jarvinaytteenotto-1120px.jpg\" alt=\"J\u00e4rvin\u00e4ytteenottoa veneest\u00e4 k\u00e4sin. \" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1527\" class=\"wp-caption-text\">Tutkimus on edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluty\u00f6t\u00e4. Pitk\u00e4t aikasarjat antavat muun muassa mahdollisuuden tarkastella j\u00e4rvess\u00e4 tapahtunutta muutosta. Kuva: P\u00e4ivi Laine, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti<\/figcaption><\/figure>\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna juhlimme yhdess\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4, kun Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluyhdistys n\u00e4kee jo 50. toimintavuotensa ja Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelma t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 30 vuotta. Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun ohjelmamallista voikin olla ylpe\u00e4 ja se on toiminut hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 my\u00f6s monelle muulle alueelliselle vesiensuojelutoimijalle.<\/p>\n<p>Yhdess\u00e4 ty\u00f6skennellen teemme parhaamme, jotta ainutlaatuiset luontoarvot ja monipuolinen j\u00e4rven k\u00e4ytt\u00f6 turvataan my\u00f6s tuleville sukupolville \u2013 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksissa. Vaikka syksyisten enn\u00e4tystulvien ja vetisen talven tuomat ravinnekuormat luovat omat varjonsa j\u00e4rven ylle, toivotaan suotuisaa juhlavuotta Pyh\u00e4j\u00e4rvelle sek\u00e4 kaikille sen yst\u00e4ville.<\/p>\n<h4>Kirjoittaja:<\/h4>\n<p>Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman koordinaattori Lauri Anttila, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti, lauri.anttila@pji.fi<\/p>\n<h4>Artikkelikuva:<\/h4>\n<p>Henna Ry\u00f6m\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta on tehty ty\u00f6t\u00e4 jo yli 50 vuotta. Yhteinen huoli Pyh\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 her\u00e4tti halun suojella j\u00e4rve\u00e4 ja vuodesta 1995 suojeluty\u00f6t\u00e4 on tehty vahvan paikallisyhteisty\u00f6n voimin. T\u00e4ll\u00f6in perustettiin kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittama Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto, joka toteuttaa t\u00e4n\u00e4 vuonna 30 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelmaa. Suomen vesist\u00f6jen tila aiheuttaa t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suurta huolta, vaikka muutamassa vuosikymmeness\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1522,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-1521","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-kesakuu-2025"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1521"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1589,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521\/revisions\/1589"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1522"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1521"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1521"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}