{"id":1448,"date":"2025-04-08T13:52:09","date_gmt":"2025-04-08T10:52:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1448"},"modified":"2025-04-10T10:27:20","modified_gmt":"2025-04-10T07:27:20","slug":"vesienpalautuksella-hillitaan-metsatalouden-kuormitusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/vesienpalautuksella-hillitaan-metsatalouden-kuormitusta\/","title":{"rendered":"Vesienpalautuksella hillit\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouden kuormitusta"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4ojien vesien palauttaminen luonnontilaiselle tai ennallistettavalle suolle on ylivoimaisesti tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitusta. Se on my\u00f6s edullinen tapa toteuttaa kasvavia ennallistamistavoitteita. Yksityis-VESPA<\/a>-hankkeessa sovelletaan vesien palautusta, tuttavallisemmin vespausta, yksityismailla.<\/p><\/blockquote>\n

Haastava hajakuormitus<\/h3>\n

Mets\u00e4talouden hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen on yksi vesiensuojelun suuria haasteita. Arviot sektorin ravinnekuormituksesta vaihtelevat, mutta sen uskotaan muodostavan jopa 20 % ihmisper\u00e4isest\u00e4 fosforin ja 15 % typen kuormituksesta. Ravinteiden lis\u00e4ksi viime vuosina on puhuttanut vesien ruskettuminen. Kuormitusta syntyy etenkin ojituksista, jotka suon vedenpintaa alentaessaan kiihdytt\u00e4v\u00e4t turpeen hajoamista ja ravinteiden ja hiilen vapautumista.<\/p>\n

Mets\u00e4talouden perinteiset vesiensuojelukeinot eiv\u00e4t ole tehokkaita liukoisessa muodossa olevien ravinteiden pid\u00e4tt\u00e4misess\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ratkaisu l\u00f6ytyy kuitenkin ojavesien palauttamisesta luonnontilaisten tai ennallistettavien soiden muodostamille pintavalutuskentille.<\/p>\n

\"Karttakuva
Vesienpalautussuunnitelma Taivalkosken Roninsuolle. Kuva: Tapio Palvelut Oy<\/figcaption><\/figure>\n

Suojelusoiden luonnonhoidosta talousmetsien kuormituksen leikkaamiseen<\/h3>\n

Vesienpalautuksessa ojitetun valuma-alueen vesi\u00e4 ohjataan luonnonmukaisille reiteilleen. Menetelm\u00e4 on per\u00e4isin suojelusoiden luonnonhoidosta: suojelusoilla vesienpalautuksen ensisijainen tavoite on ollut parantaa kohteiden luonnontilaa, jota ymp\u00e4r\u00f6ivien alueiden ojitukset ovat muuttaneet. Luonnon monimuotoisuus paranee, kun suo vettyy ja suolajisto elpyy.<\/p>\n

\"Kaivettu
Johdeoja Alavuden Majasuolla. Kuva: Anna Saarentaus<\/figcaption><\/figure>\n

Samaa vesienpalautusmenetelm\u00e4\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4talouden valumavesien puhdistamiseen. Menetelm\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 suot ovat luonnollisia suodattimia, jotka pystyv\u00e4t sitomaan ravinteita ja hiilt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Vesienpalautusmenetelm\u00e4 pintavalutuskenttineen on tutkimusten mukaan tehokkaimpia tapoja hillit\u00e4 mets\u00e4talouden kuormitusta. Se sopii alueille, joilla mets\u00e4ojitus on aiheuttanut kuormitusongelmia alapuolisissa vesist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Miten vesienpalautuksia voidaan edist\u00e4\u00e4?<\/h3>\n

Vesienpalautusta edistet\u00e4\u00e4n parhaillaan Tapion, John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja Iin Micropoliksen yhteisess\u00e4 Yksityis-VESPA-hankkeessa, joka saa rahoitusta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Hankkeessa on vuosina 2023\u201324 suunniteltu ja toteutettu nelj\u00e4 vesienpalautuskohdetta, ja yksi kohde toteutetaan viel\u00e4 l\u00e4hiaikoina. Lis\u00e4ksi hankkeessa on kartoitettu maanomistajien halukkuutta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uutta menetelm\u00e4\u00e4 ja edistetty sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa viestinn\u00e4n keinoin sek\u00e4 luomalla sopimusmallit toimenpiteen toteuttamiseen.<\/p>\n

Hankety\u00f6n lis\u00e4ksi tarvitaan uusia toimintamalleja ja kannustimia vesienpalautusmenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon. Vesist\u00f6kuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen tulisi integroida mets\u00e4talouden informaatio-ohjaukseen ja tukiin, jotta maanomistajien tietoisuus kuormituksen merkityksest\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4mismahdollisuuksista kasvaisi. Avainasemassa ovat neuvontaty\u00f6 ja kannustej\u00e4rjestelm\u00e4 Metkan tarjoama rahoitus. Mets\u00e4nhoitosuosituksiin vesienpalautus on jo sis\u00e4llytetty.<\/p>\n

Halpa hintalappu<\/h3>\n

Yksityis-VESPA-hankkeessa vesienpalautuksen ja soiden ennallistamisen toteutuskustannukset ovat olleet suuruusluokkaa 100\u2013600 euroa \/ hehtaari. Vespaus onkin edullinen tapa toteuttaa kasvavia ennallistamistavoitteita. My\u00f6s menetelm\u00e4n potentiaali on valtava: Suomessa on runsaasti kitu- ja joutomaan soita, joilla vesien palauttaminen ei tuottaisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista haittaa eik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi ainespuun tuotantoa.<\/p>\n

Kannustamme kokeilemaan vespausta!<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Anna Saarentaus, ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6, John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Yksityis-VESPA -hanke<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

T\u00e4ytetty ojalinja ja turvepato Ranuan Kivisuolla. Kuva: Anna Saarentaus<\/p>\n

\"Yksityis-VESPA<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4ojien vesien palauttaminen luonnontilaiselle tai ennallistettavalle suolle on ylivoimaisesti tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitusta. Se on my\u00f6s edullinen tapa toteuttaa kasvavia ennallistamistavoitteita. Yksityis-VESPA-hankkeessa sovelletaan vesien palautusta, tuttavallisemmin vespausta, yksityismailla. Haastava hajakuormitus Mets\u00e4talouden hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen on yksi vesiensuojelun suuria haasteita. Arviot sektorin ravinnekuormituksesta vaihtelevat, mutta sen uskotaan muodostavan jopa 20 % ihmisper\u00e4isest\u00e4 fosforin ja 15 % […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1453,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-1448","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-huhtikuu-2025"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1448"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1491,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1448\/revisions\/1491"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1453"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}