{"id":1407,"date":"2025-04-08T13:52:35","date_gmt":"2025-04-08T10:52:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1407"},"modified":"2025-04-10T10:28:02","modified_gmt":"2025-04-10T07:28:02","slug":"alusveden-suodatukselle-uusi-menetelmaohje","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/alusveden-suodatukselle-uusi-menetelmaohje\/","title":{"rendered":"Alusveden suodatukselle uusi menetelm\u00e4ohje"},"content":{"rendered":"

Rehev\u00f6ityneiden, l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuvien j\u00e4rvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelm\u00e4ohje. Menetelm\u00e4ss\u00e4 johdetaan ravinnepitoista hapetonta alusvett\u00e4 ilmastuksen kautta hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan j\u00e4rveen. Menetelm\u00e4ohje tukee alusveden suodatuksen suunnittelua uusille kohteille.<\/p><\/blockquote>\n

Rehev\u00f6ityneiden j\u00e4rvien kunnostus edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ulkoisen kuormituksen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ett\u00e4 uusien menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa sis\u00e4isen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Yksi uusista ravinteiden poistoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4 on Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin kehitt\u00e4m\u00e4 alusveden suodatus hiekkasuodattimen l\u00e4pi, jota on pilotoitu Lahden Kymij\u00e4rvell\u00e4 vuodesta 2018 saakka. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittamassa Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelm\u00e4n sovellettavuus (RaPo)-hankkeessa menetelm\u00e4\u00e4 pilotoitiin kes\u00e4n 2024 aikana my\u00f6s Inkoon Linkullasj\u00f6n -j\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n

Alusveden suodatus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 j\u00e4rven sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta<\/h3>\n

Alusveden suodatusmenetelm\u00e4 soveltuu parhaiten syville ja reheville j\u00e4rville. Menetelm\u00e4n reunaehtona on l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuneisuuden muodostuminen. Kerrostuneisuuskaudella syvien ja rehevien j\u00e4rvien pohjanl\u00e4heisen veden happi kuluu usein loppuun, mik\u00e4 edesauttaa fosforin vapautumista sedimenteist\u00e4. Alusveden suodatuksessa pyrit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hapettomissa olosuhteissa sedimentist\u00e4 alusveteen vapautunutta fosforivarantoa, eli niin sanottua j\u00e4rven sis\u00e4ist\u00e4 fosforikuormitusta.<\/p>\n

Hiekkasuodatusteknologialla tuetaan j\u00e4rvien kunnostusta<\/h3>\n

Alusveden suodatus on mahdollista toteuttaa joko erikseen kohteeseen perustettavan hiekkasuodatuskent\u00e4n avulla tai vedenpuhdistusteknologiaan perustuvalla v\u00e4liaikaisella hiekkasuodatusyksik\u00f6ll\u00e4, joka ei edellyt\u00e4 pysyv\u00e4rakenteisen hiekkakent\u00e4n perustamista. Kymij\u00e4rvell\u00e4 on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 rakennettu hiekkasuodatuskentt\u00e4 ja Linkullasj\u00f6n-j\u00e4rvell\u00e4 pilotoitiin puolestaan v\u00e4liaikaista vedenpuhdistusyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Molemmissa tapauksissa hapeton fosforipitoinen alusvesi johdetaan uppopumpulla j\u00e4rven tai j\u00e4rvialtaan syv\u00e4nteelt\u00e4 ensin ilmastussammioon. Sielt\u00e4 alusvesi johdetaan hiekkasuodatusyksikk\u00f6\u00f6n, johon ravinnesakka ker\u00e4\u00e4ntyy. Suodatettu vesi palautetaan kosteikon tai kasvipeitteisen ojan kautta takaisin kunnostettavaan j\u00e4rveen. Suodatuksessa muodostunut ravinnesakkapitoinen pesuvesi (ns. rejektivesi) toimitetaan erikseen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi j\u00e4tevedenpuhdistamolle tai tapauskohtaisesti voidaan kartoittaa mahdollisuuksia hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi lannoitteena tai hiekkamassan osalta maanparannusaineena.<\/p>\n

\"Linkullasj\u00f6n-j\u00e4rven
Linkullasj\u00f6n-j\u00e4rven ranta-alueelle RaPo-hankkeessa perustettu v\u00e4liaikainen alusveden suodatusyksikk\u00f6. Kuva: Laura H\u00e4rk\u00f6nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Uusi menetelm\u00e4ohje helpottaa alusveden suodatuksen suunnittelussa<\/h3>\n

Sek\u00e4 Kymij\u00e4rven ett\u00e4 Linkullasj\u00f6n-j\u00e4rven pilottien tulosten perusteella hiekkasuodatusteknologiaan perustuvien alusveden suodatusyksik\u00f6iden fosforinpoistoteho on ollut verrattain hyv\u00e4. Osana RaPo-hanketta tuotettiin kyseisiss\u00e4 piloteissa saatujen kokemusten perusteella menetelm\u00e4ohje, jonka tavoitteena on tukea tulevien alusveden suodatushankkeiden suunnittelua. Menetelm\u00e4ohjeessa kuvataan menetelm\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4t reunaehdot, sek\u00e4 suunnittelussa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksessa huomioitavat asiat tarvittavaa seurantaa unohtamatta. Tuotetun menetelm\u00e4ohjeen tavoitteena on laajentaa vesienhoidon keinovalikoimaa rehev\u00f6ityneille, kerrostuville j\u00e4rville.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Erikoistutkija Laura H\u00e4rk\u00f6nen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
\nDosentti Leena Nurminen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Menetelm\u00e4ohje\u00a0kerrostuville j\u00e4rville soveltuvalle alusveden suodatukselle (vesi.fi)<\/a>
\nRavinteet Poistoon -hanke: Alusveden suodatusmenetelm\u00e4n sovellettavuus (RaPo) (syke.fi)<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Alusveden suodatusta varten Lahden Kymij\u00e4rven l\u00e4hivaluma-alueelle perustettu hiekkasuodatuskentt\u00e4. Kuva: Kari Sainio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rehev\u00f6ityneiden, l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuvien j\u00e4rvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelm\u00e4ohje. Menetelm\u00e4ss\u00e4 johdetaan ravinnepitoista hapetonta alusvett\u00e4 ilmastuksen kautta hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan j\u00e4rveen. Menetelm\u00e4ohje tukee alusveden suodatuksen suunnittelua uusille kohteille. Rehev\u00f6ityneiden j\u00e4rvien kunnostus edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ulkoisen kuormituksen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ett\u00e4 uusien menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa sis\u00e4isen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Yksi uusista ravinteiden poistoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4 on Helsingin yliopiston […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1408,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-1407","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-huhtikuu-2025"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1407","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1407"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1407\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1458,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1407\/revisions\/1458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1408"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}