{"id":1349,"date":"2024-12-17T16:32:04","date_gmt":"2024-12-17T14:32:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1349"},"modified":"2024-12-17T16:32:04","modified_gmt":"2024-12-17T14:32:04","slug":"tavoitteita-ja-toimintatapoja-kohti-kestavaa-vesivoiman-hallintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/tavoitteita-ja-toimintatapoja-kohti-kestavaa-vesivoiman-hallintaa\/","title":{"rendered":"Tavoitteita ja toimintatapoja \u2013 kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 vesivoiman hallintaa"},"content":{"rendered":"

Vesivoimatuotannon hallinta ymp\u00e4rist\u00f6llisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla oli juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 Suomen akatemian rahoittamassa SusHydro-hankkeessa monitieteisesti pohdittavana kysymyksen\u00e4. Hallinnalla viitataan oikeudellis-hallinnollisen, taloudellisen sek\u00e4 informaatio-ohjauksen keinoihin. N\u00e4iden keinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavat sek\u00e4 vesivoimaan perustuvan s\u00e4hk\u00f6ntuotannon ett\u00e4 virtavesiekologian tavoitteet.<\/p><\/blockquote>\n

Suomessa suurin osa joista on valjastettu vesivoiman tuotantoon, mik\u00e4 on muuttanut virtavesien ekosysteemej\u00e4 voimakkaasti. Vesivoiman rakentaminen on h\u00e4vitt\u00e4nyt t\u00e4rkeit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, kuten koskien ja suvantojen vaihtelua ja vaelluskalojen vaellusreittej\u00e4. Nykyisin vesivoiman tarve on v\u00e4hentynyt s\u00e4hk\u00f6n kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, mutta s\u00e4\u00e4t\u00f6voiman tarve on kasvanut.<\/p>\n

Vesivoiman ymp\u00e4rist\u00f6haittoja pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n vesilain mukaisten lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten avulla, erityisesti kalatalousm\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4, jotka velvoittavat toimenpiteisiin kalastuksen ja kalakantojen suojelemiseksi. Kalateiden rakentaminen on yleinen ratkaisu, mutta se ei riit\u00e4 korjaamaan kaikkia ekosysteemin haasteita. Kalatiet eiv\u00e4t takaa virtavesiekosysteemin luonnollista toimintaa.<\/p>\n

Vesivoiman s\u00e4\u00e4ntelyn historiasta kohti nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/h3>\n

Vesivoiman s\u00e4\u00e4ntely on kehittynyt useassa vaiheessa. Vanha vesioikeuslaki (1902) tasapainotti vesivoiman ja kalatalouden intressej\u00e4. Toisessa vaiheessa vesivoima sai etusijan, ja kalataloushaitat pyrittiin kompensoimaan istutuksilla. Kolmannessa vaiheessa rajoitettiin vesivoimahankkeita ja korostettiin koskiensuojelua. Nykyisin nelj\u00e4s vaihe keskittyy vaelluskalakantojen elvytt\u00e4miseen ja vesien tilan parantamiseen.<\/p>\n

Vesivoiman oikeudellisessa s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4 korostuvat ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeudet ja omaisuudensuoja. Vesilupien muuttaminen on kuitenkin hankalaa, ja lupien pysyvyyssuoja tekee muutoksista vaikeita.<\/p>\n

\"Vasemmalla
Vasemmalla Suomen vesivoimalaitokset kokoluokittain. Oikealla artikkelissa (Iho ym. 2023) pohdittu vaihtoehto, jossa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valuma-alueet, joissa ei ole suurempia vesivoimalaitoksia ollenkaan. Tilanteessa Suomen vesivoiman s\u00e4\u00e4t\u00f6kapasiteetti ei juuri muuttuisi, mutta kokonaan vesivoimasta vapaita jokia saataisiin huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Systeeminen n\u00e4k\u00f6kulma vesivoiman kest\u00e4vyyteen<\/h3>\n

Vesivoiman kest\u00e4vyyden tarkastelu vaatii systeemist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa. Erilaiset s\u00e4\u00e4ntelyratkaisut ovat vaikutuksiltaan pitk\u00e4aikaisia ja liittyv\u00e4t huoltovarmuuteen, s\u00e4hk\u00f6markkinoiden toimintaan ja vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n. Vesivoiman sosiaalinen toimilupa on kuitenkin nyt koetuksella, kun ymm\u00e4rrys luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvista haitoista lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n

Suomessa yhteiskunnallinen keskustelu on keskittynyt tarkastelemaan vesivoimasektoria kokonaisuutena, jota kotimaisuus, vesivoiman uusiutuvuus, puhtaus ja s\u00e4\u00e4t\u00f6voiman nykyiset sek\u00e4 ennakoidut tarpeet dominoivat. Vesivoima koostuu kuitenkin eri skaaloilla toimivista jokikokonaisuuksista ja yksitt\u00e4isist\u00e4 laitoksista. Suomen kuuden suurimman rakennetun vesist\u00f6n voimalat ovat teholtaan yli 95 prosenttia kaikesta markkinoille osallistuvasta vesivoimasta ja vastaavat pitk\u00e4lti s\u00e4\u00e4t\u00f6voimatuotannosta. Kun tarkastellaan Suomen vesivoiman ymp\u00e4rist\u00f6haittojen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 systeemisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, tarkastelussa korostuvat toimintojen alueelliset, ajalliset ja laitoskoon skaalat.<\/p>\n

Keskusteluissa tulisi jatkossa p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n suuria kokonaisuuksia<\/h3>\n

Alueellisesti yksitt\u00e4isen voimalaitoksen ohella on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota jokikokonaisuuden valuma-aluetason skaalaan ja eri lajeille sopiviin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin. Ajallisesti olennaista on jokien ennallistamisratkaisujen ajoittaminen suhteessa jokikokonaisuuden muihin ratkaisuihin ja toimenpiteisiin. Ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteiden toteuttamisessa on keskeist\u00e4 my\u00f6s huomioida vesivoimalaitosten investointisykli. Laitosten kokoluokka on puolestaan keskeisesti yhteydess\u00e4 siihen, kuinka suuria kustannuksia ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteist\u00e4 seuraa suhteessa laitoksen toimintaan, mink\u00e4laisia vaikutuksia toimenpiteist\u00e4 seuraa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja miten oikeudelliset edellytykset ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteiden toteuttamiseen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapoja saada vesivoimasta kest\u00e4v\u00e4 tapa tuottaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 jatkossa.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Saija Koljonen, erikoistutkija, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (etunimi.sukunimi at syke.fi)<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Hankesivut: Kohti ymp\u00e4rist\u00f6llisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 vesivoimatuotannon hallintaa (SusHydro)<\/a><\/p>\n

Julkaisu: Iho ym. 2023, Rivers under pressure: Interdisciplinary feasibility analysis of sustainable hydropower<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Hiitolanjoella vesivoimasta luopuminen ja patojen purku nousi kansainv\u00e4lisestikin huomioiduksi ennallistamistoimenpiteeksi. Kuva Saija Koljonen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vesivoimatuotannon hallinta ymp\u00e4rist\u00f6llisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla oli juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 Suomen akatemian rahoittamassa SusHydro-hankkeessa monitieteisesti pohdittavana kysymyksen\u00e4. Hallinnalla viitataan oikeudellis-hallinnollisen, taloudellisen sek\u00e4 informaatio-ohjauksen keinoihin. N\u00e4iden keinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavat sek\u00e4 vesivoimaan perustuvan s\u00e4hk\u00f6ntuotannon ett\u00e4 virtavesiekologian tavoitteet. Suomessa suurin osa joista on valjastettu vesivoiman tuotantoon, mik\u00e4 on muuttanut virtavesien ekosysteemej\u00e4 voimakkaasti. Vesivoiman rakentaminen on h\u00e4vitt\u00e4nyt t\u00e4rkeit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1352,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-1349","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-joulukuu-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1349"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1359,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1349\/revisions\/1359"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1349"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1349"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}