{"id":1247,"date":"2024-10-02T07:54:04","date_gmt":"2024-10-02T04:54:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1247"},"modified":"2024-10-02T10:55:56","modified_gmt":"2024-10-02T07:55:56","slug":"tuhansien-ruoppausten-maa-pienruoppausten-ohjeistuksiin-paivitysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/tuhansien-ruoppausten-maa-pienruoppausten-ohjeistuksiin-paivitysta\/","title":{"rendered":"Tuhansien ruoppausten maa: pienruoppausten ohjeistuksiin p\u00e4ivityst\u00e4"},"content":{"rendered":"

ELY-keskukset vastaanottavat yhteens\u00e4 tuhansia ruoppausilmoituksia vuosittain. Todellista ruoppausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on kuitenkin vaikea arvioida, sill\u00e4 kaikki eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 edes ilmoittaa.<\/p><\/blockquote>\n

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on k\u00e4ynniss\u00e4 Pienruoppausten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset hallintaan -hanke, jonka aikana luodaan uusia ohjeistuksia sek\u00e4 kansalaisille, toiminnanharjoittajille ett\u00e4 viranomaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi kehitet\u00e4\u00e4n VELMU-karttapalvelua ja luodaan ohjeistukset pienruoppauskohteiden kaavoitukseen.<\/p>\n

\"Rehev\u00f6itynyt
Pienruoppaukset ovat tyypillisesti yksityishenkil\u00f6n toteuttamia rannan parannust\u00f6it\u00e4. Pienruoppauksia tehd\u00e4\u00e4n Suomessa vuosittain jopa tuhansia. Kuva: Siiri Nyrhil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Yksitt\u00e4inen pienruoppaus on nimens\u00e4 mukaisesti pieni hanke, mutta vaikutukset kertaantuvat nopeasti<\/h3>\n

Ruoppauksen aikana ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n veteen levi\u00e4\u00e4 kiintoainesta, joka usein laskeutuu alueen l\u00e4helle, mutta saattaa kulkeutua kauemmaskin virtausten mukana. Kulkeutuva kiintoaines samentaa vett\u00e4 ja haittaa esimerkiksi virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja vesikasvillisuuden valonsaantia. Joskus ruoppaaminen my\u00f6s muuttaa veden virtausta ja n\u00e4in ollen saattaa voimistaa rantojen eroosiota. Pohjan sedimentist\u00e4 vapautuu ravinteita sek\u00e4 haitallisia aineita.<\/p>\n

Varsinaisella ruoppausalueella pohjaeli\u00f6st\u00f6 tuhoutuu ja sen palautumiseen saattaa menn\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin. Erityisen herkill\u00e4 alueilla pohjaeli\u00f6st\u00f6 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 palaudu ennalleen.\u00a0 Laskeutuva kiintoaines saattaa aiheuttaa my\u00f6s varsinaisen ruoppausalueen ulkopuolella pohjakasvillisuuden ja -el\u00e4imist\u00f6n tuhoutumisen.<\/p>\n

Ruoppaus vaikuttaa kalastoon muuttamalla alueita elinymp\u00e4rist\u00f6ksi ja kutualueiksi sopimattomiksi. Kiintoaines my\u00f6s likaa pyydyksi\u00e4 ja karkottaa kaloja l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 sek\u00e4 tukahduttaa kutua laskeutuessaan takaisin pohjalle.<\/p>\n

Linnuille aiheutuu ruoppauksista my\u00f6s h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 erityisesti pesim\u00e4aikaan. Ruoppaushankkeet saattavat jopa tuhota t\u00e4rkeit\u00e4 pesim\u00e4- ja suoja-alueita. V\u00e4lillisesti linnuille aiheutuu haittaa esimerkiksi ravintona k\u00e4ytett\u00e4vien kalalajien taantuessa ruoppauksen seurauksena.<\/p>\n

Massojen oikeaoppinen l\u00e4jitys t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h3>\n

Ruoppaushankkeen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4ty ruoppausvaiheeseen vaan my\u00f6s l\u00e4jitt\u00e4misell\u00e4 voi olla haitallisia vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. L\u00e4jityksen alle j\u00e4\u00e4v\u00e4 ekosysteemi tuhoutuu, mink\u00e4 lis\u00e4ksi runsasravinteinen sedimenttimassa muuttaa alueen ravinnepitoisuuksia eik\u00e4 alue v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 sovellu alkuper\u00e4iselle lajistolle. Huonosti toteutettu l\u00e4jitys saattaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 valahtamaan takaisin vesist\u00f6\u00f6n ja aiheuttaa harmia pitk\u00e4\u00e4n. Veteen p\u00e4\u00e4tynyt ruoppausmassa samentaa vett\u00e4 ja toimii pitk\u00e4\u00e4n ravinteiden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4jitt\u00e4minen onkin yksi hankkeessa useimmiten pieleen menevist\u00e4 vaiheista. Ruoppausmassoja ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti saa ollenkaan l\u00e4jitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pohjavesi- tai luonnonsuojelualueille ja toisen maalle l\u00e4jitt\u00e4ess\u00e4 on huolehdittava tarvittavista luvista.<\/p>\n

Ohjeistuksilla selvennyksi\u00e4 ongelmakohtiin<\/h3>\n

Hankkeessa tuotettavilla ohjeistuksilla pyrit\u00e4\u00e4n pureutumaan pienruoppausten ongelmakohtiin ja tuomaan ilmi ruoppaushankkeen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset. Viranomaisille suunnatuilla ohjeistuksilla varmennetaan yhten\u00e4inen linja valvonnan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhteen.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h3>\n

Hankkeessa on mukana niin asiantuntijoita, ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisia kuin toiminnanharjoittajiakin. Laajalla osallistujakirjolla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ett\u00e4 nykyisten ohjeistuksien ongelmakohdat tulevat ilmi ja ett\u00e4 uudet ohjeistukset saavuttavat kohdeyleis\u00f6n.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Siiri Nyrhil\u00e4, Varsinais-Suomen ELY-keskus, siiri.nyrhila@ely-keskus.fi<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Veteen l\u00e4jitetyst\u00e4 ruoppausmassasta levi\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n veteen samentavaa kiintoainesta ja ravinteita. Kuva: Siiri Nyrhil\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ELY-keskukset vastaanottavat yhteens\u00e4 tuhansia ruoppausilmoituksia vuosittain. Todellista ruoppausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on kuitenkin vaikea arvioida, sill\u00e4 kaikki eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 edes ilmoittaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on k\u00e4ynniss\u00e4 Pienruoppausten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset hallintaan -hanke, jonka aikana luodaan uusia ohjeistuksia sek\u00e4 kansalaisille, toiminnanharjoittajille ett\u00e4 viranomaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi kehitet\u00e4\u00e4n VELMU-karttapalvelua ja luodaan ohjeistukset pienruoppauskohteiden kaavoitukseen. Yksitt\u00e4inen pienruoppaus on nimens\u00e4 mukaisesti pieni hanke, mutta vaikutukset […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1250,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-1247","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1247","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1247"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1247\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1301,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1247\/revisions\/1301"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}