{"id":1226,"date":"2024-10-02T07:54:46","date_gmt":"2024-10-02T04:54:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1226"},"modified":"2024-10-02T07:54:46","modified_gmt":"2024-10-02T04:54:46","slug":"itamerelle-apua-peltojen-kipsikasittelysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/itamerelle-apua-peltojen-kipsikasittelysta\/","title":{"rendered":"It\u00e4merelle apua peltojen kipsik\u00e4sittelyst\u00e4?"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Kotimaisten tutkimusten mukaan savipelloilta vesiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 fosforikuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kipsik\u00e4sittelyll\u00e4. Nyt selvitet\u00e4\u00e4n, tehoaako kipsi my\u00f6s muissa It\u00e4meren maissa ja miten menetelm\u00e4\u00e4 tulisi muokata paikallisiin olosuhteisiin.<\/p><\/blockquote>\n<p>Kipsin levitys voi puolittaa pelloilta huuhtoutuvan fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4n, sill\u00e4 se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 maa-ainekseen sitoutunutta ett\u00e4 liuennutta fosforia. Lis\u00e4ksi kipsi voi est\u00e4\u00e4 orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja parantaa maan rakennetta. Jos kipsik\u00e4sittely toimisi esimerkiksi maatalousvaltaisessa Puolassa, menetelm\u00e4n potentiaali v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinteita It\u00e4merest\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Syken vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kahdessa hankkeessa tutkitaan, miten kipsi puree fosforikuormitukseen Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomesta mukana on Ahvenanmaa, jossa kipsi\u00e4 ei toistaiseksi ole k\u00e4ytetty.<\/p>\n<p>Samalla selvitet\u00e4\u00e4n, miten menetelm\u00e4 sopii paikallisiin viljely- ja ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteisiin ja onko kipsin levitykselle muita esteit\u00e4. Esimerkiksi Norjassa menetelm\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kielletty.<\/p>\n<h3>Kipsin tehoa tutkitaan laboratoriossa ja pellolla<\/h3>\n<p>Laboratoriokokeilla saadaan alustavaa tietoa kipsin tehosta erityyppisill\u00e4 maalajeilla, ja ensimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia odotetaan loppuvuodesta. Ruotsissa tarkoitusta varten rakennetaan liikuteltava koelaboratorio, jolla kipsin tehoa voidaan demonstroida paikallisille viljelij\u00f6ille.<\/p>\n<p>My\u00f6s peltokokeet ovat alkamassa ja kipsinlevitykseen on osallistunut jopa Ruotsin kruununprinsessa Victoria. Laajin peltolevitys tehd\u00e4\u00e4n Ahvenanmaalla, jossa tavoite on k\u00e4sitell\u00e4 sata hehtaaria.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1227\" aria-describedby=\"caption-attachment-1227\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"745\" class=\"wp-image-1227 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/vesistokunnostus-uutiskirje-itamerelle-apua-peltojen-kipsikasittelysta-kuva3.jpg\" alt=\"Kolme ihmist\u00e4 s\u00e4nkipellolla tutkimassa n\u00e4ytepulloja. Sininen taivas, taustalla puita.\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1227\" class=\"wp-caption-text\">Ruotsin kruununprinsessa Victoria testaamassa kipsi\u00e4. Kuva: Ida \u00c5kesson\/SPA<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Kipsi\u00e4 saatavilla ja k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 peltoa riitt\u00e4\u00e4<\/h3>\n<p>Suomessa Siilinj\u00e4rven kipsivuori tarjoaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loputtoman puhtaan kipsin l\u00e4hteen. Kipsi\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muista maista. Esimerkiksi Latviassa on kipsikaivoksia, Puolan voimalaitoksilla syntyy savukaasujen pesukipsi\u00e4 ja Ruotsissa testataan rakennuksista kierr\u00e4tetty\u00e4 kipsi\u00e4.<\/p>\n<p>Alustavien GIS-analyysien perusteella Puolassa voisi olla 3 miljoonaa hehtaaria kipsikelpoista peltoa ja Ruotsissa 0,2\u20130,25 miljoonaa hehtaaria.<\/p>\n<h3>Menetelm\u00e4\u00e4 ei tunneta ulkomailla<\/h3>\n<p>Ilosanoma kipsist\u00e4 ei juuri ole levinnyt muihin maihin. Varsinkin Puolassa ja Baltian maissa menetelm\u00e4 on viel\u00e4 vieras. Kyselyill\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n viljelij\u00f6iden ja neuvojien k\u00e4sityksi\u00e4 kipsist\u00e4 ja halukkuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kipsi\u00e4 omalla tilallaan. Kyselyihin vastaaja saa samalla tuhdin tietopaketin menetelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Viljelij\u00f6it\u00e4 ja eri sidosryhmi\u00e4 tavoitellaan my\u00f6s kullekin kielelle k\u00e4\u00e4nnetyill\u00e4 esitteill\u00e4 ja animaatioilla. Joissakin maissa kipsik\u00e4sittely\u00e4 ter\u00e4stet\u00e4\u00e4n kalkki- tai rakennekalkkik\u00e4sittelyll\u00e4, jotta esimerkiksi maan happamuutta voidaan samalla korjata. Liettuassa ja Puolassa peltomaan pH voi olla hyvin matala.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1229\" aria-describedby=\"caption-attachment-1229\" style=\"width: 1018px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1018\" height=\"763\" class=\"wp-image-1229 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/vesistokunnostus-uutiskirje-itamerelle-apua-peltojen-kipsikasittelysta-kuva2.jpg\" alt=\"Muovialustalla kaksi maan\u00e4ytett\u00e4. Vasemmalla kokkareista, oikealla murumaista maata-\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1229\" class=\"wp-caption-text\">Kipsill\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6n (vasen) ja k\u00e4sitelty (oikea) savimaa. Kuva: Khaleda Begum<\/figcaption><\/figure>\n<h3>R\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity toimintamalli kullekin maalle<\/h3>\n<p>Suomen oloissa peltojen kipsik\u00e4sittely on yksi kustannusvaikuttavimmista fosforikuormituksen v\u00e4hent\u00e4mistoimista. Hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4nkin, kuinka paljon fosforikilon v\u00e4hent\u00e4minen maksaisi muissa maissa. Samalla arvioidaan kipsik\u00e4sittelyn elinkaariset ilmastovaikutukset. Lopullisena tavoitteena on tuottaa kullekin maalle toiminnallinen, eri sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa laadittu kansallinen malli kipsin k\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n<p>Baltic Sea Interreg -hankkeessa GYPREG (Tackling agricultural phosphorus load by soil amendments, 2023\u20132026) ty\u00f6skentelee 8 partneria ja 15 liit\u00e4nn\u00e4ispartneria. Syken lis\u00e4ksi Suomesta mukana on John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. IBA-hankkeessa NordGypsum (Peltojen kipsik\u00e4sittely yhteisty\u00f6muotona It\u00e4meren vedenlaadun parantamisessa, 2023\u20132025) on mukana my\u00f6s norjalainen ja tanskalainen partneri.<\/p>\n<h4>Kirjoittaja:<\/h4>\n<p>Johtava tutkija Petri Ekholm, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n<h4>Linkkej\u00e4:<\/h4>\n<p><a href=\"https:\/\/interreg-baltic.eu\/project\/gypreg\/\">GYPREG-hanke<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Tutkimus__kehittaminen\/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet\/Hankkeet\/Peltojen_kipsikasittely_yhteistyomuotona_Itameren_vedenlaadun_parantamisessa_NordGypsum\/Peltojen_kipsikasittely_yhteistyomuotona(66443)\">NordGypsum-hanke<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=qSBuNyhRRJ0&amp;t=8s\">Animaatio kipsin vaikutuksesta<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.ely-keskus.fi\/web\/kipsinlevitys\">KIPSI-hanke<\/a><\/p>\n<h4>Artikkelikuva:<\/h4>\n<p>Puola on maatalousvaltainen maa, jonka pelloista voisi kolme miljoonaa hehtaaria soveltua kipsik\u00e4sittelyyn. Kuva: Petri Ekholm.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kotimaisten tutkimusten mukaan savipelloilta vesiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 fosforikuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kipsik\u00e4sittelyll\u00e4. Nyt selvitet\u00e4\u00e4n, tehoaako kipsi my\u00f6s muissa It\u00e4meren maissa ja miten menetelm\u00e4\u00e4 tulisi muokata paikallisiin olosuhteisiin. Kipsin levitys voi puolittaa pelloilta huuhtoutuvan fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4n, sill\u00e4 se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 maa-ainekseen sitoutunutta ett\u00e4 liuennutta fosforia. Lis\u00e4ksi kipsi voi est\u00e4\u00e4 orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja parantaa maan rakennetta. Jos kipsik\u00e4sittely [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1228,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-1226","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1226"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1231,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1226\/revisions\/1231"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1226"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1226"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}