{"id":1217,"date":"2024-10-02T07:55:05","date_gmt":"2024-10-02T04:55:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1217"},"modified":"2024-10-02T10:58:05","modified_gmt":"2024-10-02T07:58:05","slug":"pohjois-pohjanmaalla-kaannettiin-katseet-vesiin-metsankasittelyssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/pohjois-pohjanmaalla-kaannettiin-katseet-vesiin-metsankasittelyssa\/","title":{"rendered":"Pohjois-Pohjanmaalla k\u00e4\u00e4nnettiin katseet vesiin mets\u00e4nk\u00e4sittelyss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Katse vesiin mets\u00e4nk\u00e4sittelyss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa v\u00e4litettiin tietoa mets\u00e4talouden haitallisista vesist\u00f6vaikutuksista sek\u00e4 keinoista niiden v\u00e4hent\u00e4miseen. Hankkeessa koottiin viiden pilottivaluma-alueen toimijoita ja mets\u00e4nomistajia yhteen pohtimaan mets\u00e4talouden vaikutuksia alueen vesist\u00f6ihin. Tiedot koottiin ArcGis Storymaps -tarinakartalle.<\/p><\/blockquote>\n

Mets\u00e4teollisuus on parhaillaan tekem\u00e4ss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalle merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja, jotka tulevat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n puun tarvetta. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa maakunnan lis\u00e4hakkuumahdollisuuksista on suometsiss\u00e4. Suometsien mets\u00e4nk\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4 maa-aineksesta ja hakkuut\u00e4hteist\u00e4 irtoava kiintoaines ja ravinteet voivat helposti p\u00e4\u00e4ty\u00e4 ojastoihin ja edelleen vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Erityyppisi\u00e4 pilottivaluma-alueita<\/h3>\n

Pilottivaluma-alueet pyrittiin valitsemaan eri puolilta maakuntaa sek\u00e4 hyvin erityyppisist\u00e4 vesist\u00f6ist\u00e4. Kaikkia valuma-alueita yhdist\u00e4\u00e4 laaja-alaisten ojitusten aiheuttamat vesist\u00f6vaikutukset.<\/p>\n

Pohjoisin kohde on Kouvanjoki Pudasj\u00e4rvell\u00e4, jonka valintaan maatieteellisen sijainnin lis\u00e4ksi vaikutti alueen vesist\u00f6iss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 raakkukanta. Etel\u00e4isimm\u00e4ll\u00e4 kohteella Piipsj\u00e4rven valuma-alueella on maataloustarpeisiin kuivattu Piipsj\u00e4rvi, joka vesitettiin uudelleen 70-luvulla.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven ja Kalimeenojan valuma-alue sijaitsee happamilla sulfaattimailla. N\u00e4ill\u00e4 alueilla on mets\u00e4ojituksen seurauksena usein rautaongelmaa. \u00c4ngeslev\u00e4njoen valuma-alue on Poikajoen valuma-alueen tavoin eroosioherkk\u00e4\u00e4. Sen lis\u00e4ksi \u00c4ngeslev\u00e4njoen valuma-alueella on toteutusta vailla oleva luonnonhoitohanke, jonka tarkoituksena on palauttaa vesi\u00e4 aikoinaan kuivatettuun V\u00e4h\u00e4j\u00e4rveen.<\/p>\n

\"Pieni
\u00c4ngeslev\u00e4njoen t\u00f6rm\u00e4t ovat hyvin alttiita eroosiolle. Kuva: Tuija Hautanen<\/figcaption><\/figure>\n

Tietoa lis\u00e4ttiin keskustelutilaisuuksissa ja maastoretkill\u00e4<\/h3>\n

Jokaisella alueella j\u00e4rjestettiin keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuuksissa oli vesist\u00f6ihin sek\u00e4 mets\u00e4talouteen liittyvi\u00e4 asiantuntijoiden alustuksia. Alustuksien j\u00e4lkeen pohdittiin kunkin alueen mets\u00e4talouden vaikutuksia vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Keskustelutilaisuuksien j\u00e4lkeen vesiensuojeluun tutustuttiin my\u00f6s maastoretkill\u00e4. Maastoretkill\u00e4 alan asiantuntijat kertoivat muun muassa suojavy\u00f6hykkeiden t\u00e4rkeydest\u00e4, vesiensuojelurakenteista sek\u00e4 ojitusten riskeist\u00e4 happamilla sulfaattimailla. Mahdollisuuksien mukaan maastoretkill\u00e4 tutustuttiin alueella jo toteutettuihin vesiensuojelurakenteisiin.<\/p>\n

\"Ihmisi\u00e4
Katse vesiin -hankkeessa j\u00e4rjestettiin useita maastoretki\u00e4, joissa kuultiin aiheen teemoista asiantuntijoilta ja tutustuttiin vesiensuojelurakenteisiin. Kuva: Tuija Hautanen<\/figcaption><\/figure>\n

Tiedot koottiin verkossa julkaistulle tarinakartalle<\/h3>\n

Pilottivaluma-alueiden vesienhoidon kulmakivet koottiin ArcGis Storymaps -tarinakartalle. Tarinakartta koostuu erilaisista teemakartoista, kuvista ja tietosis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Kartoilla paneuduttiin tarkemmin kunkin valuma-alueen vesiensuojelun kulmakiviin. Kartalle lis\u00e4ttiin linkkej\u00e4 verkkosivuille ja tarinakartoille, joissa oli lis\u00e4tietoa aiheesta.<\/p>\n

Kartoilla on esitetty valuma-alueilta kartoitettuja jo toteutettuja sek\u00e4 potentiaalisia vesiensuojelurakenteita, mahdollisesti vesienpalauttamiseen soveltuvia jouto- ja kitumaan soita. Tarinakartta on suunniteltu alueen mets\u00e4alan toimijoille sek\u00e4 mets\u00e4nomistajille mets\u00e4nhoitot\u00f6iden suunnittelun tueksi. Tarinakartta sis\u00e4lt\u00f6ineen on kuitenkin tutustumisen arvoinen jokaiselle mets\u00e4alan toimijalle ja mets\u00e4nomistajalle.<\/p>\n

Katse vesiin mets\u00e4nk\u00e4sittelyss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla hanketta toteuttaa Suomen mets\u00e4keskus. Hankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehitt\u00e4misen maatalousrahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Tuija Hautanen, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Suomen mets\u00e4keskus, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Hankkeen verkkosivut: Katse vesiin mets\u00e4nk\u00e4sittelyss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla | Mets\u00e4keskus (metsakeskus.fi)<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

\u00c4ngeslev\u00e4njoen valuma-alue oli yksi hankkeen pilottialueista. Kuva: Tuija Hautanen<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Katse vesiin mets\u00e4nk\u00e4sittelyss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa v\u00e4litettiin tietoa mets\u00e4talouden haitallisista vesist\u00f6vaikutuksista sek\u00e4 keinoista niiden v\u00e4hent\u00e4miseen. Hankkeessa koottiin viiden pilottivaluma-alueen toimijoita ja mets\u00e4nomistajia yhteen pohtimaan mets\u00e4talouden vaikutuksia alueen vesist\u00f6ihin. Tiedot koottiin ArcGis Storymaps -tarinakartalle. Mets\u00e4teollisuus on parhaillaan tekem\u00e4ss\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalle merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja, jotka tulevat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n puun tarvetta. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa maakunnan lis\u00e4hakkuumahdollisuuksista on suometsiss\u00e4. Suometsien mets\u00e4nk\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4 maa-aineksesta ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1219,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-1217","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1217"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1303,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1217\/revisions\/1303"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}