{"id":1173,"date":"2024-06-14T10:08:22","date_gmt":"2024-06-14T07:08:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1173"},"modified":"2024-06-14T11:42:05","modified_gmt":"2024-06-14T08:42:05","slug":"rautakuormituksen-ehkaisyssa-kuivatuksen-minimointi-on-ensisijaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/rautakuormituksen-ehkaisyssa-kuivatuksen-minimointi-on-ensisijaista\/","title":{"rendered":"Rautakuormituksen ehk\u00e4isyss\u00e4 kuivatuksen minimointi on ensisijaista"},"content":{"rendered":"

T\u00e4rke\u00e4 keino, jolla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ruosteista rautasakkaa vesist\u00f6iss\u00e4, on minimoida pohjaveden pinnan alentamista ja maanmuokkauksia. Mets\u00e4n kasvatukseen riitt\u00e4\u00e4 pienempi kuivavara.<\/p><\/blockquote>\n

Rauta on maankuoren nelj\u00e4nneksi yleisin alkuaine ja sen esiintyminen vesist\u00f6iss\u00e4 on luonnollista, mutta suuri rautapitoisuus aiheuttaa veden sameutumista, liettymist\u00e4 ja ongelmia mm. vesiekosysteemeille ja virkistysk\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n

Suuret rautapitoisuudet liittyv\u00e4t usein mustaliuskealueisiin ja happamiin sulfaattimaihin, joita on etenkin Pohjanlahden rannikkoalueella. Pohjavedenpinnan alentaminen eri tarpeisiin lis\u00e4\u00e4 raudan liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 ja huuhtoumista, sill\u00e4 ojitukset muuttavat maaper\u00e4n olosuhteita ja veden virtausreittej\u00e4.<\/p>\n

Ojitus aiheuttaa riskin suurelle rautahuuhtoumalle<\/h3>\n

RautaVirta-hankkeen tutkimusalueena oli J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alue Oulussa. Alue on tihe\u00e4\u00e4n ojitettu ja mets\u00e4talousvaltainen (87 %, josta 40 % on turvemailla). Kes\u00e4ll\u00e4 J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven vesi muuttuu raudan vaikutuksesta tummaksi, jolloin rautaa virtaa j\u00e4rveen tulovesien mukana satoja kiloja p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Raudan kulkeuman huomattiin linkittyv\u00e4n alueella esiintyviin mustaliuskealueisiin ja ojitukseen.<\/p>\n

Ojitustoimenpiteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t raudan liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 ja huuhtoutumista, sill\u00e4 ojitukset muuttavat maaper\u00e4n olosuhteita hapettaviksi ja muuttavat veden kulkeutumisreittej\u00e4 mahdollistaen mm. rautapitoisen pohjaveden purkautumisen suoraan vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Hapettuessaan mustaliuskeiden rautasulfidit muodostavat rikkihappoa, joka happamoittaa vesist\u00f6j\u00e4, lis\u00e4\u00e4 metallien liukenemista ja siten raudan huuhtoumaa. Lis\u00e4ksi turpeen hapettuessa syntyy humusta, jonka mukana rauta liikkuu.<\/p>\n

Mallinnus auttaa vesiensuojelutoimien j\u00e4rkev\u00e4ss\u00e4 kohdentamisessa<\/h3>\n

Virtausverkkomalli ja vesin\u00e4ytteet auttavat arvioimaan, mist\u00e4 rautapitoinen vesi valuu ojiin, ja miss\u00e4 raudan huuhtoutumista tulee ehk\u00e4ist\u00e4. Alivaluma-aluejaottelun avulla voidaan tarkastella rautapitoisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia pienemmiss\u00e4 tarkasteluyksik\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Alueilla, joissa rautapitoisuudet ovat korkeita, on syyt\u00e4 harkita esimerkiksi uusien ojituksien v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4, vanhojen ojien padotusta tai kokonaan alueen ennallistamista. Pohjavedenpinnan pysyv\u00e4 nosto ehk\u00e4isee rautapitoisten maakerrosten hapettumista ja raudan liikkeelle l\u00e4ht\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Suosimulaattori-mallin avulla voidaan arvioida ojitussyvyyden vaikutusta mets\u00e4nkasvuun. Pienempi kuivavara ei uusien tietojen mukaan haittaa puiden kasvua.<\/p>\n

\"Teemakartta
J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueen virtausverkko, veden rautapitoisuus, alivaluma-alueet ja suosimulaatiomalli. Fe interpolointi perustuu n\u00e4ytepisteiden lineaarisesti painotettuun keskiarvoon, eli et\u00e4isyyteen (virhe kasvaa et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4ess\u00e4 mitatuista pisteist\u00e4, ei huomioida virtaussuuntaa). Kuva: Petra Korhonen<\/figcaption><\/figure>\n

Vesienk\u00e4sittelyrakenteet toimivat heikosti raudan pid\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h3>\n

Kiimingin-J\u00e4\u00e4lin vesihoitoyhdistys on rakentanut J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven valuma-alueelle useita vesienk\u00e4sittelyrakenteita, kuten kosteikkoja ja laskeutusaltaita. J\u00e4\u00e4linj\u00e4rveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta onkin saatu pienennetty\u00e4. Hankkeessa tutkittiin n\u00e4iden ja my\u00f6s muiden luontopohjaisten vedenpuhdistusrakenteiden, kuten ojaan asetettujen puunippujen ja py\u00f6rrealtaan puhdistustehokkuutta.<\/p>\n

Raudan poiston kannalta parhaisiin poistumiin (yli 10 %), p\u00e4\u00e4stiin J\u00e4\u00e4linj\u00e4rvest\u00e4 erotetulla isolla 3,5 ha laskeutusaltaalla. Muilla rakenteilla poistotehokkuudet j\u00e4iv\u00e4t selv\u00e4sti pienemmiksi (<10 %).<\/p>\n

Vaikka kosteikkoja ja laskeutusaltaita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti raudan poistajana, J\u00e4\u00e4linj\u00e4rven alueella virtaama ja rautakuormitus rakenteiden kokoon n\u00e4hden ovat suuria. Ongelmana on my\u00f6s, ett\u00e4 kevyt rauta-humussakka l\u00e4htee helposti uudelleen liikkeelle vesienpuhdistusrakenteista.<\/p>\n

Hankkeen perusteella tehokkainta vesiensuojelua on tunnistaa rautapitoiset riskialueet ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n toimenpiteit\u00e4, etenkin kuivatusta, n\u00e4ill\u00e4 alueilla.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Elina Raumanni, Oulun yliopisto, etunimimi.sukunimi@oulu.fi<\/p>\n

Yliopistotutkija Heini Postila, Oulun yliopisto, etunimimi.sukunimi@oulu.fi<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Petra Korhonen, Oulun yliopisto, etunimimi.sukunimi@oulu.fi<\/p>\n

Apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto, etunimimi.sukunimi@oulu.fi<\/p>\n

Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin-J\u00e4\u00e4lin vesienhoitoyhdistys, etunimi.sukunimi@outlook.com<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

RautaVirta-hanke, Oulun yliopisto<\/a><\/p>\n

Kiimingin-J\u00e4\u00e4lin vesienhoitoyhdistys<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

J\u00e4\u00e4liss\u00e4 rautalietett\u00e4 pumpataan pois laskeutusaltaista vuosittain tuhansia kiloja kuiva-aineena m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4. Kuva: Birger Ylisaukko-oja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4rke\u00e4 keino, jolla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ruosteista rautasakkaa vesist\u00f6iss\u00e4, on minimoida pohjaveden pinnan alentamista ja maanmuokkauksia. Mets\u00e4n kasvatukseen riitt\u00e4\u00e4 pienempi kuivavara. Rauta on maankuoren nelj\u00e4nneksi yleisin alkuaine ja sen esiintyminen vesist\u00f6iss\u00e4 on luonnollista, mutta suuri rautapitoisuus aiheuttaa veden sameutumista, liettymist\u00e4 ja ongelmia mm. vesiekosysteemeille ja virkistysk\u00e4yt\u00f6lle. Suuret rautapitoisuudet liittyv\u00e4t usein mustaliuskealueisiin ja happamiin sulfaattimaihin, joita on […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1174,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-1173","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-kesakuu-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1173"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1212,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1173\/revisions\/1212"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1174"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1173"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}