{"id":1071,"date":"2024-03-11T09:50:22","date_gmt":"2024-03-11T07:50:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1071"},"modified":"2024-03-11T09:56:58","modified_gmt":"2024-03-11T07:56:58","slug":"savijoella-tutkitaan-kipsin-rakennekalkin-ja-maanparannuskuidun-rinnakkaiskayttoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/savijoella-tutkitaan-kipsin-rakennekalkin-ja-maanparannuskuidun-rinnakkaiskayttoa\/","title":{"rendered":"Savijoella tutkitaan kipsin, rakennekalkin ja maanparannuskuidun rinnakkaisk\u00e4ytt\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"

Viime vuosina rannikkoalueidemme pelloille on lis\u00e4tty kipsi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kiintoaineksen ja fosforin kulkeutumista veteen. Kipsi ei sovellu kaikille pelloille, mutta se voidaan korvata rakennekalkilla tai maanparannuskuiduilla. Savijoella selvitet\u00e4\u00e4n, kuinka paljon kuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rinnakkain erilaisia maanparannusaineita.<\/p><\/blockquote>\n

Savijoen valuma-alueella on tutkittu syksyll\u00e4 2016 levitetyn kipsin vaikutuksia vedenlaatuun ja huuhtoumiin. Valuma-alueen yl\u00e4osa toimii k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vertailualueena, ja alueen keskiosan pelloille levitet\u00e4\u00e4n kipsi\u00e4, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua syksyll\u00e4 2024.<\/p>\n

Hankkeen tavoitteet<\/h3>\n

Maanparannusaineiden yhteisk\u00e4yt\u00f6n mahdollisuudet \u2013 kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3) -hankkeen tavoitteina on selvitt\u00e4\u00e4, miten valitaan sopiva maanparannusaine kullekin lohkolle sek\u00e4 miten eri aineiden rinnakkaisk\u00e4ytt\u00f6 vaikuttaa Savijoen vedenlaatuun. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n viljelij\u00f6iden kiinnostusta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maanparannusaineita ja niiden valintaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Suositusten ja ohjeiden lis\u00e4ksi AIN3 tuottaa politiikkasuosituksen maanparannusaineiden k\u00e4yt\u00f6n laajentamismahdollisuuksista.<\/p>\n

Mit\u00e4 ovat maanparannusaineet?<\/h3>\n

Maanparannusaineilla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan vilejlymaan rakennetta ja sit\u00e4 kautta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesist\u00f6ihin. Maanparannusaineet voivat my\u00f6s helpottaa viljely\u00e4 ja parantaa satoa. Ne levitet\u00e4\u00e4n kuivaan maahan yleens\u00e4 sadonkorjuun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kipsi\u00e4 saadaan Siilinj\u00e4rvell\u00e4 sijaitsevalta lannoitetehtaalta. Siin\u00e4 on jonkin verran fosforia.<\/p>\n

Rakennekalkissa on maatalouskalkin lis\u00e4ksi 15\u201340 % poltettua tai sammutettua kalkkia. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta, ja reaktiivisella osalla on my\u00f6s maan rakennetta parantava vaikutus.<\/p>\n

Maanparannuskuituja valmistetaan mets\u00e4teollisuuden sivuvirtana syntyneist\u00e4 kuitulietteist\u00e4. Ravinnekuidut on k\u00e4sitelty kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla. Kuidut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maan pieneli\u00f6toimintaa, joka puolestaan tuottaa maahiukkasten yhteenliittymist\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 aineita, eli lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maan murustumista. Maanparannuskuiduilla voidaan korvata my\u00f6s mineraalilannoitteita.<\/p>\n

\"k\u00e4mmenell\u00e4
Lieri\u00f6n\u00e4yte maamurujen m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4 varten. Kuva: Helena Soinne, Luke.<\/figcaption><\/figure>\n

Maanparannusaineen valinta ja levitys<\/h3>\n

Syksyll\u00e4 2023 Luonnonvarakeskus otti maan\u00e4ytteit\u00e4 Savijoen pelloilta. N\u00e4ytteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n ravinnepitoisuuksia, saves- ja hiilipitoisuus sek\u00e4 vedenkest\u00e4vien murujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pintamaassa. Maan\u00e4ytetulosten lis\u00e4ksi hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muun muassa eroosiomalleja ja maaper\u00e4aineistoja, jotta\u00a0 kullekin peltolohkolle voidaan valita sopiva maanparannusaine.<\/p>\n

Viljelij\u00f6iden kanssa sovitaan k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 maanparannusaineista sek\u00e4 levityksen ajankohdasta ja m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Tavoitteena on levitt\u00e4\u00e4 kipsi\u00e4, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua syksyll\u00e4 2024.<\/p>\n

Levityksest\u00e4 vastaa urakoitsija. Levityksen j\u00e4lkeen maanparannusaineet muokataan kevyesti maan pintakerrokseen.<\/p>\n

\"Traktori
Ravinnekuidun levitys KUITU-hankkeessa Tuusulassa. Kuva: Paula Luodeslampi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.<\/figcaption><\/figure>\n

Viljelij\u00e4yhteisty\u00f6<\/h3>\n

Hyv\u00e4 yhteisty\u00f6 viljelij\u00f6iden kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hankkeen onnistumisen kannalta.<\/p>\n

Viljelij\u00e4yhteisty\u00f6st\u00e4 vastaa Jenna Bergholm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa AIN3-hankkeen ja viljelij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Elokuussa 2023 j\u00e4rjestettiin viljelij\u00e4ilta, jossa viljelij\u00e4t ja tutkijat tapasivat toisiaan.<\/p>\n

Hanketoimijat<\/h3>\n

AIN3-hanketta (2023\u20132025) rahoittaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi hanketta sek\u00e4 vastaa muun muassa maanparannusaineiden valinnoista, maan rakenteen ja satovaikutusten seurannasta, politiikkasuosituksista ja neuvojahaastattelusta.<\/p>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke) seuraa Savijoen vedenlaatua yhdess\u00e4 KIPSI-hankkeen kanssa ja arvioi miten ravinnehuuhtoumat muuttuvat maanparannusaineiden levityksen my\u00f6t\u00e4. Syke vastaa my\u00f6s viljelij\u00e4kyselyst\u00e4 ja haastattelee hankkeen viljelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Ilmastovaikutuksia tutkii Helsingin yliopisto. AIN3 tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 valtakunnallisen KIPSI-hankkeen kanssa kipsin toimituksessa ja levityksess\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Erikoistutkija Jaana Uusi-K\u00e4mpp\u00e4, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Maanparannusaineiden yhteisk\u00e4yt\u00f6n mahdollisuudet \u2013 kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3-hanke)<\/a> (Luonnonvarakeskus.fi)<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Viljavuusn\u00e4ytteenottoja, erikoistutkija Risto Uusitalo ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Kuva: Jari Hyv\u00e4luoma, Luke .<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuosina rannikkoalueidemme pelloille on lis\u00e4tty kipsi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kiintoaineksen ja fosforin kulkeutumista veteen. Kipsi ei sovellu kaikille pelloille, mutta se voidaan korvata rakennekalkilla tai maanparannuskuiduilla. Savijoella selvitet\u00e4\u00e4n, kuinka paljon kuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rinnakkain erilaisia maanparannusaineita. Savijoen valuma-alueella on tutkittu syksyll\u00e4 2016 levitetyn kipsin vaikutuksia vedenlaatuun ja huuhtoumiin. Valuma-alueen yl\u00e4osa toimii k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vertailualueena, ja alueen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1073,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-1071","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-maaliskuu-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1071","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1071"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1071\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1098,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1071\/revisions\/1098"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1071"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1071"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1071"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}