{"id":1048,"date":"2024-03-11T09:50:39","date_gmt":"2024-03-11T07:50:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1048"},"modified":"2024-03-11T12:17:57","modified_gmt":"2024-03-11T10:17:57","slug":"yhdessa-kohti-puhtaampia-metsavesia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/yhdessa-kohti-puhtaampia-metsavesia\/","title":{"rendered":"Yhdess\u00e4 kohti puhtaampia mets\u00e4vesi\u00e4"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Eurajoen vesist\u00f6alueen kunnat ovat l\u00e4hteneet mukaan toteuttamaan erilaisia toimenpiteit\u00e4, joilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksia. Vesienhallinnalla pyrit\u00e4\u00e4n muun muassa pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteita ja kiintoainetta sek\u00e4 parantamaan vesist\u00f6jen ekologista tilaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Mets\u00e4talouden vesienhallinnasta ja -suojelusta puhutaan paljon. Kuinka moni mets\u00e4nomistaja on kuitenkaan tietoinen siit\u00e4, mit\u00e4 edell\u00e4 mainitut termit tarkoittavat, mist\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset syntyv\u00e4t ja miten niit\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4?<\/p>\n<p>Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormituksesta suurin osa syntyy maata k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4. Hakkuiden, maanmuokkauksen ja ojituksen seurauksena valumavesiin huuhtoutuu kiintoainetta, humusta ja ravinteita. Lis\u00e4ksi suometsien kuivatus tehostaa turpeen hajoamista, mik\u00e4 aiheuttaa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Mets\u00e4talouden vesienhallinnalla pyrit\u00e4\u00e4n hidastamaan veden kulkua, pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteita ja kiintoainetta, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tulvia ja kuivuutta sek\u00e4 parantamaan vesist\u00f6jen ekologista tilaa. Mets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suunniteltaessa tulisikin aina huomioida toimenpiteiden vesist\u00f6- ja ilmastovaikutukset sek\u00e4 luonnon monimuotoisuus.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1049\" aria-describedby=\"caption-attachment-1049\" style=\"width: 1020px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1020\" height=\"499\" class=\"wp-image-1049 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/vesistokunnostus-uutiskirje-yhdessa-kohti-puhtaampia-metsavesia-kuva-1-crop-scaled-e1709735375833.jpg\" alt=\"oja mets\u00e4ss\u00e4, lunta\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1049\" class=\"wp-caption-text\">Vesienhallinnan huomioiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erityisesti suometsiss\u00e4, joista voi ihmistoiminnan seurauksena synty\u00e4 vesist\u00f6kuormituksen lis\u00e4ksi kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Jatkuvaa kasvatusta tulisi suosia suometsiss\u00e4 mahdollisuuksien mukaan. Kuvassa jatkuvan kasvatuksen l\u00e4ht\u00f6tilanne. Kuva: Elli Peltovirta<\/figcaption><\/figure>\n<h3>VesiKest\u00e4v\u00e4-hanke vauhdittaa mets\u00e4talouden vesienhallintaa<\/h3>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetussa VesiKest\u00e4v\u00e4-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti mets\u00e4talouden vesienhallintaa ja -suojelua sek\u00e4 vahvistetaan mets\u00e4talouden sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin.<\/p>\n<p>Suomen mets\u00e4keskus, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti ja Satakunnan ammattikorkeakoulu toteuttavat hanketta Eurajoen vesist\u00f6alueella yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen kuntien kanssa.<\/p>\n<p>Kuntayhteisty\u00f6 mahdollistaa tiedon hankkimisen ja jakamisen my\u00f6s muille mets\u00e4nomistajaryhmille. Jokainen mets\u00e4nomistaja voi tehd\u00e4 mets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 valintoja esimerkiksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 vesist\u00f6jen ymp\u00e4rille ja s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lahopuita.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1050\" aria-describedby=\"caption-attachment-1050\" style=\"width: 1024px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"512\" class=\"wp-image-1050 size-large img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/vesistokunnostus-uutiskirje-yhdessa-kohti-puhtaampia-metsavesia-kuva-2-1024x512.jpg\" alt=\"Pieni kuusentaimi ruohostgn keskell\u00e4\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1050\" class=\"wp-caption-text\">VesiKest\u00e4v\u00e4-hankkeessa on osallistettu eri tahoja ymp\u00e4rist\u00f6tekoihin talkoilla. Kuvassa istutettu taimi talkooty\u00f6ll\u00e4 toteutetulta metsityskohteelta. Kuva: Elli Peltovirta<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Konkreettisia kohteita metsiin<\/h3>\n<p>VesiKest\u00e4v\u00e4-hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu kest\u00e4v\u00e4\u00e4 vesienhallintaa edist\u00e4vi\u00e4 esimerkkikohteita seuraavista aiheista: jatkuva kasvatus, metsitys, kaksitasouomat mets\u00e4taloudessa sek\u00e4 monitavoitteiset kosteikot ja padot.<\/p>\n<p>Kaksitasouoma on tuttu menetelm\u00e4 maatalouden vesiensuojelussa, mutta mets\u00e4talouden vesiensuojelurakenteena se on uusi juttu. Sill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n eroosiohaittoja, pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiintoainetta ja ravinteita sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n monimuotoisuutta. Mets\u00e4talousalueen kaksitasouomalle soveltuvia kohteita ovat joko luontaisesti avoimet alueet tai suojavy\u00f6hykkeett\u00f6m\u00e4t hakkuualueet. Puuston kaataminen tulvatasannetta varten ei useimmiten ole perusteltua.<\/p>\n<p>Jatkuva kasvatus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 metsien kunnostusojitustarvetta, sill\u00e4 haihduttava puusto pit\u00e4\u00e4 vedenpinnan riitt\u00e4v\u00e4n alhaalla. Jatkuvassa kasvatuksessa mets\u00e4 koostuu eri-ik\u00e4isist\u00e4 puista ja taimista. Vaihtelevan ja monipuolisen puustorakenteen yll\u00e4pit\u00e4miseksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia hakkuutapoja.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hankkeen esimerkkikohteita on esitelty muun muassa kunnan edustajille, mets\u00e4alan ammattilaisille, mets\u00e4nomistajille ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Tavoitteena on, ett\u00e4 kohteet pysyv\u00e4t monipuolisessa neuvontak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1051\" aria-describedby=\"caption-attachment-1051\" style=\"width: 1024px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"503\" class=\"wp-image-1051 size-large img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/vesistokunnostus-uutiskirje-yhdessa-kohti-puhtaampia-metsavesia-kuva-3-1024x503.jpg\" alt=\"hakkuuaukion keskell\u00e4 kaksitasouoma\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1051\" class=\"wp-caption-text\">Hankkeessa seurataan kaksitasouoman toimivuutta mets\u00e4talouden vesiensuojelurakenteena. Kuvassa kaksitasouoman l\u00e4ht\u00f6tilanne. Kuva: Ville Kangasniemi<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Tietoa mets\u00e4talouden vesienhallinnasta my\u00f6s valtakunnallisesti<\/h3>\n<p>Hankkeen lopputuotoksena syntyy Metsien vesienhallinta osana ilmastonmuutokseen sopeutumista -opas, joka auttaa mets\u00e4nomistajaa tekem\u00e4\u00e4n kest\u00e4vi\u00e4 vesienhallintaratkaisuja. Oppaan lis\u00e4ksi hankkeessa luodaan tarinakartta ja videoita, joiden avulla on mahdollista tutustua mets\u00e4talouden vesienhallintaan ja hankkeen kohteisiin miss\u00e4 ja milloin vain.<\/p>\n<h4>Kirjoittajat:<\/h4>\n<p>Elli Peltovirta, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Suomen mets\u00e4keskus, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi<\/p>\n<p>Ville Kangasniemi, asiantuntija, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi<\/p>\n<p>Lauri Anttila, asiantuntija, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi<\/p>\n<h4>Linkit:<\/h4>\n<p><a href=\"https:\/\/www.metsakeskus.fi\/fi\/hankkeet\/ymparistokestavyytta-metsatalouden-vesienhallinnalla-vesikestava\">Ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyytt\u00e4 mets\u00e4talouden vesienhallinnalla \u2013 VesiKest\u00e4v\u00e4 <\/a>(Mets\u00e4keskus.fi)<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/vesikestava-ymparistokestavyytta-metsatalouden-vesienhallinnalla\/\">VesiKest\u00e4v\u00e4 \u2013 ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyytt\u00e4 mets\u00e4talouden vesienhallinnalla<\/a> (Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti.fi)<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.samk.fi\/project\/ymparistokestavyytta-metsatalouden-vesienhallinnalla-vesikestava\/\">Ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyytt\u00e4 mets\u00e4talouden vesienhallinnalla \u2013 VesiKest\u00e4v\u00e4<\/a> (SAMK.fi)<\/p>\n<h4>Artikkelikuva:<\/h4>\n<p>Esimerkkikohde jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun j\u00e4lkeen. Hakkuussa huomioitiin luonnon monimuotoisuus ja mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset. Kuva: Elli Peltovirta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eurajoen vesist\u00f6alueen kunnat ovat l\u00e4hteneet mukaan toteuttamaan erilaisia toimenpiteit\u00e4, joilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksia. Vesienhallinnalla pyrit\u00e4\u00e4n muun muassa pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteita ja kiintoainetta sek\u00e4 parantamaan vesist\u00f6jen ekologista tilaa. Mets\u00e4talouden vesienhallinnasta ja -suojelusta puhutaan paljon. Kuinka moni mets\u00e4nomistaja on kuitenkaan tietoinen siit\u00e4, mit\u00e4 edell\u00e4 mainitut termit tarkoittavat, mist\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset syntyv\u00e4t ja miten niit\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4? Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormituksesta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1052,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-1048","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-maaliskuu-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1048"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1048\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1108,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1048\/revisions\/1108"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1052"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1048"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1048"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}