{"id":1039,"date":"2024-03-11T09:50:09","date_gmt":"2024-03-11T07:50:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/?p=1039"},"modified":"2024-03-11T09:50:09","modified_gmt":"2024-03-11T07:50:09","slug":"virtavesiluontoa-voi-rakentaa-lisaa-kokemuksista-ja-seurannasta-on-apua-tuleville-hankkeille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/virtavesiluontoa-voi-rakentaa-lisaa-kokemuksista-ja-seurannasta-on-apua-tuleville-hankkeille\/","title":{"rendered":"Virtavesiluontoa voi rakentaa lis\u00e4\u00e4 \u2013 kokemuksista ja seurannasta on apua tuleville hankkeille"},"content":{"rendered":"

Voidaan melkein sanoa, ett\u00e4 \u201dhelppo tehd\u00e4 itsekin\u201d, kun mietit\u00e4\u00e4n puron rakentamista. Virtavesiluonto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asettuvan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeasti alueille, joihin ohjataan vett\u00e4 ja miss\u00e4 kaltevuus on sopiva virtaavalle vedelle.<\/p><\/blockquote>\n

Virtavesiluonnon tila on voimakkaasti muuttunut ihmistoiminnan my\u00f6t\u00e4. Pienvesien tila on heikko, luonnontilaisia puroja on v\u00e4h\u00e4n ja maank\u00e4yt\u00f6n tarpeet heikent\u00e4v\u00e4t jatkuvasti vesiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Ennallistamistoimet, purokunnostukset ja koskien soraistaminen ovat jo tuttuja toimenpiteit\u00e4, joiden avulla heikentyneit\u00e4 kohteita pyrit\u00e4\u00e4n palauttamaan luontaisesti toimiviksi.<\/p>\n

Uudempana mahdollisuutena voidaan pit\u00e4\u00e4 kokonaan uusien purojen rakentamista: aiemmin kuivalle maalle rakennetaan uoma, johon ohjataan vett\u00e4.<\/p>\n

Aiemmat kokemukset ovat juuri nyt arvokkaita<\/h3>\n

Seurantatuloksia ja kokemuksia on ker\u00e4tty kattavasti vuonna 2014 rakennetulta Imatran kaupunkipurolta. Puron taimenkanta on vahva ja pohjael\u00e4inseurannan perusteella ekologinen tila on hyv\u00e4 tai erinomainen. Kehitys oli nopeaa muutaman ensimm\u00e4isen vuoden aikana.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 valmistuva Laukaan Capeenpuro muuttaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistuneen kalanviljelylaitoksen vesiputkelle raivatun uoman puroluonnoksi, jota Rautalammen reitin taimen voi jatkossa asuttaa.<\/p>\n

\"Uutta
Laukaan Capeenpuro on rakennettu kalanviljelylaitoksen vesitykseen yli sata vuotta sitten tehdyn putken tilalle. Puron kehityst\u00e4 ja lajistoa tullaan seuraamaan laajalla yhteisty\u00f6ll\u00e4. Kuva: G\u00f6sta Serlachius.<\/figcaption><\/figure>\n

Pellon Rautavaaran kutupuro Naamijoella taas on kohde, jossa hyvin maltillisilla kustannuksilla vanhat kalanviljelyn maa-altaat muotoiltiin syksyll\u00e4 2023 purouomaksi. Purossa on taimenelle sopivaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"Kaksi
Pellon Naamijoella sijainnut kalanviljelylaitoksen alue (vasen kuva) muuttui syksyll\u00e4 2023 puroksi (kuva oikealla). Kuvat: Mika Ylisaukko-oja.<\/figcaption><\/figure>\n

Seuraavana uutta tai uusvanhaa virtaavan veden elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 palautetaan Kuusinkijoen Piilijoella, jossa joen kuivana ollut uoma saa vetens\u00e4 takaisin vuosikymmenten j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kuivalle maalle rakennettujen purojen historiassa Varkauden \u00c4mm\u00e4kosken ohittava luonnonmukainen ohitusuoma on ehk\u00e4 selkein ensimm\u00e4inen kohde, joka toteutettiin nimenomaan virtavesiluonnon ehdoilla ja sit\u00e4 palauttamaan sek\u00e4 toimimaan luontaisena kulkuv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 padon ohi.\u00a0Juuri julkaistun pro gradu -ty\u00f6n perusteella ohitusuomassa oli taimenia, joten sen toimivuus on ollut edelleen hyv\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 keinoja vesivoiman haittojen v\u00e4hent\u00e4miseen<\/h3>\n

Vesivoiman rakentaminen h\u00e4vitti jokialueilta laajasti virtavesille tyypillisen elinymp\u00e4rist\u00f6n erityisesti koskien ja virtapaikkojen osalta. Vaikka varsinaiseen haittojen kompensaatioon tarvittaisiin huomattavia pinta-aloja ja virtaamia padon ohi, niin pienill\u00e4kin elinymp\u00e4rist\u00f6jen lis\u00e4yksell\u00e4 voidaan paitsi parantaa ekologisesti toimivaa jokijatkumoa my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 virtavesihabitaattia, joka l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 voi puuttua kokonaan.<\/p>\n

T\u00e4llaiseen tarkoitukseen rakennettu luonnonmukainen ohitusuoma voi siten olla kalatiet\u00e4 ekologisesti paljon merkityksellisempi.<\/p>\n

Vain seurannan avulla tiedet\u00e4\u00e4n vaikuttavuus<\/h3>\n

Vaikka kokemusten perusteella Imatran kaupunkipuron rakentaminen onnistui yli odotusten, niin erilaisten kohteiden, teknisten ratkaisuiden ja yleisten olosuhteiden vaihdellessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 kokemuksia laajemmin erityyppisist\u00e4 hankkeista. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n visuaalisesti kaunis puro ja silm\u00e4kulmassa vilahtanut \u201dvarma taimen\u201d ei ole riitt\u00e4v\u00e4 todiste puron toimivuudesta ja rakentamisen kannattavuudesta. Kohteiden tavoitteisiin liittyv\u00e4 seuranta antaa tekij\u00f6ille varmuutta tai vinkkej\u00e4, miten korjaustoimiin kannattaisi ryhty\u00e4. Numeroilla perustelu on aina helpompaa kuin pelkk\u00e4 oma arvio.<\/p>\n

Seurantaa tullaan jatkamaan Capeenpurolla, Naamijoen Rautavaaran kutupurolla ja Kuusinkijoen Piilijoella, jotta saadaan tietoa my\u00f6s maantieteellisesti vaihtelevilla kohteilla niiden kehitysnopeudesta ja lajiston muodostumisesta.<\/p>\n

Mainitut kohteet on rakennettu erityisesti taimenen elinymp\u00e4rist\u00f6iksi, mutta toki taimenen esiintyminen vaatii hyvin toimivan puron ekosysteemin. Voikin ajatella, ett\u00e4 ennen kuin taimenelle on sopivat elinolosuhteet, tulee puron toimia muuten luontaisen kaltaisesti. Kohteissa seurataan perustuotannosta (lev\u00e4t, bakteerit) l\u00e4htien ravintoverkkoa hy\u00f6nteisiin ja kalastoon. Tietojen avulla voidaan koota kuva siit\u00e4, miten erilaiset rakenteet ja ratkaisut toimivat ja miten parhaiten voidaan edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 taimenen hyvinvointia ett\u00e4 yleisesti puroekosysteemien luontaista toimintaa.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, etunimi@sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Imatran kaupunkipuro: Luonnonmukainen elinymp\u00e4rist\u00f6 ekologisena kompensaationa virtavesiss\u00e4<\/a> (helsinki.fi)<\/p>\n

Capeenpuro – Suomen vesist\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/a> (vesistosaatio.fi)<\/p>\n

Kalankasvatuslaitos muutettiin lohikalojen kutupuroiksi Pellon Naamijoella | Lappi | Yle<\/a><\/p>\n

Luonnonmukaisten ohitusuomien vaikutus padottujen jokien kalayhteis\u00f6n koostumukseen<\/a> (pro gradu -ty\u00f6) (jyu.fi)<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Laukaan Capeenpuro rakennusvaiheessa. Kuva: G\u00f6sta Serlachius.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Voidaan melkein sanoa, ett\u00e4 \u201dhelppo tehd\u00e4 itsekin\u201d, kun mietit\u00e4\u00e4n puron rakentamista. Virtavesiluonto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asettuvan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeasti alueille, joihin ohjataan vett\u00e4 ja miss\u00e4 kaltevuus on sopiva virtaavalle vedelle. Virtavesiluonnon tila on voimakkaasti muuttunut ihmistoiminnan my\u00f6t\u00e4. Pienvesien tila on heikko, luonnontilaisia puroja on v\u00e4h\u00e4n ja maank\u00e4yt\u00f6n tarpeet heikent\u00e4v\u00e4t jatkuvasti vesiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Ennallistamistoimet, purokunnostukset ja koskien soraistaminen ovat jo […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1042,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-1039","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-maaliskuu-2024"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1039","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1039"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1039\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1047,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1039\/revisions\/1047"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1039"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1039"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesistokunnostus-uutiskirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1039"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}