Vesistökunnostusverkoston uutiskirje maaliskuu 2023
Maanomistajalähtöinen malli vauhdittaa Pälkäneen vesienkunnostusta
Pälkäneellä on jonossa 23 vesienkunnostuskohdetta, joiden avulla pienennetään Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta. Viljelijöiden kiinnostus vesienkunnostukseen on herätetty maanomistajalähtöisellä mallilla, joka tarjoaa apua ja rahallista tukea.
Suvi-hankkeen käynnisti vuonna 2021 Luopioisten Säästöpankkisäätiö, jonka tarkoituksena on edistää elinvoimaa toiminta-alueellaan. Puhtailla vesillä on Pälkäneelle suuri merkitys, sillä kunnassa on sata järveä ja runsaat 4400 kesäasuntoa. Mökkiläiset jättävät Pälkäneen palveluihin vuosittain yli 16 miljoonaa euroa.
Suurin merkitys elinvoimalle on suurilla ja kirkasvetisillä järvillä Kukkialla ja Pälkänevedellä. Suvi-hanke on koonnut ja hankkinut lisätietoa niiden tilasta. Syvänteistä ja laskuojista otettujen vesinäytteiden lisäksi on teetetty muun muassa paleolimnologinen tutkimus ja LLR-mallinnus sekä kartoitettu vesienhallintakohteet. LLR, eli Lake Load Response on Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty selainpohjainen mallinnustyökalu kuormitusvaikutusten arviointiin.
Kootun tiedon perusteella tiedetään, mitä pitää tehdä ja missä. Lisäksi Suvi-hanke on luonut verkostot, joita vesienkunnostuksessa tarvitaan.
Viljelijät ratkaisevat, eteneekö kunnostus
Pälkäneen suurien järvien ympärillä on runsaasti viljelysmaata ja pellot ovat merkittävin ravinnekuormituksen lähde. Suvi-hanke tekee tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa, koska he ratkaisevat, etenevätkö kunnostustoimet.
Viljelijöiden kanssa on löydetty yhteinen sävel. Vesien vaivaamat pellot ovat vajaatuottoisia ja hankalia viljellä. On sekä viljelijän että järven etu, kun ravinteet pysyvät pelloilla kasvien käytössä. Vesien hallintaa parannetaan muun muassa säätösalaojituksilla, laskuojakunnostuksilla, kaksitasouomilla, pohjakynnyksillä ja kosteikoilla.
Monien järvien tilaan ranta-asutuksella on lähes yhtä suuri merkitys kuin viljelyllä. Ranta-asukkaita on tavoitettu muun muassa vesi-iltojen, julkaisujen ja kylätapahtumien avulla. Vuonna 2022 Suvi-kesäkiertue kertoi järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä 40 kylätapahtumassa. Esittelypisteillä jaetaan muun muassa ranta-asukkaan opasta ja Suvi-lehteä, joihin on koottu tietoa ranta-asukkaan vesiensuojelukeinoista.
Kyläkiertueita varten on palkattu paikallisia nuoria. Kesällä 2021 he pitivät kunnan kaikille 10–13-vuotiaille oppilaille vesistöpajan, jossa lapset tutustuivat kotirantaan ja sen tilaan.
Hanke avittaa byrokratiassa ja osaamisen hankinnassa
Suvi-hanke on tunnistanut ja poistanut pullonkauloja, jotka estävät vesienkunnostusta. Se hoitaa suunnittelu-, rahoitus- ja luvitusbyrokratian maanomistajan puolesta avaimet käteen mallilla.
Hankkeen tukijaksi ja jatkajaksi on perustettu Aito Suvi kannatusyhdistys. Se hankkii varoja kunnostustoimiin ja niiden suunnitteluun, mikä pienentää maanomistajien, ranta-asukkaiden ja osakaskuntien kustannuksia. Kannatusyhdistys toimii myös hankkeiden hakijana, koska osakaskunnilla ja ojitusyhteisöillä ei ole siihen resursseja ja osaamista.
Hanke on tunnistanut uusia pullonkauloja, kun se on edennyt suunnittelusta toteutusvaiheeseen. Rahoituksen lisäksi merkittävin on rakentamisessa tarvittava erikoisosaaminen. Haussa on osaava valvoja sekä paikallinen kaivurikuski, joka hankkii osaamista ja kalustoa.
Vahvuutena paikallisuus
Suvi-hankkeen vahvuus on paikallisuus. Hankkeen puolipäiväisen vetäjän apuna talkoilee ydintiimi, jolla on erityisosaamista metsänhoidosta, osakaskunnista, kalataloushallinnosta ja viestinnästä. Paikalliset aktiivit puhuvat maanomistajatapaamisissa ja maastokatselmuksissa viljelijöiden kanssa samaa kieltä.
Maanomistajalähtöinen malli on herättänyt laajempaa kiinnostusta. Suvi-hanke auttaa alkuun vastaavanlaista hanketta Hauhonselän, Kuohijärven ja Nerosjärven suunnalla. Yhteistyötä viritellään myös Längelmäveden suuntaan.
Valkeakosken yläpuoliset latvavedet muodostavat Kokemäenjoen suurimman valuma-alueen, josta kertyy noin 16 prosenttia vesistä. Alueen yhteistyö helpottaa valtion-, säätiö- ja yritysrahoituksen hakemista kunnostustoimiin.
Kirjoittaja:
Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl, etunimi.sukunimi@gmail.com
Linkkejä:
Artikkelikuva:
Vesistöpajan ohjaaja Christian Tissari vertaa Mallasveden rannasta otettua vesinäytettä metsäjärven humuspitoisempaan veteen. Kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläislapset tutustuivat vesistöpajoilla kotirantansa tilaan. Kuva: Tommi Liljedahl.
