Julkaistu: 18.6.2020

Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin

Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella työpanoksella saatiin tulvansuojelutoimenpiteet mitoitettua ja ajoitettua oikein. Yksi tärkeä tulviin varautumiseen liittyvistä tekijöistä on reaaliaikainen ja laadukas seuranta ja mittaukset eri hydrologisista suureista. Ilman reaaliaikaisia mittauksia ja niiden laadunvarmennusta eivät ennusteet ja varautumistoimet olisi onnistuneet yhtä hyvin kuin nyt.

Tulvaennusteet pohjautuvat mittaustuloksiin ja tulvatilanteessa ajankohtainen vedenkorkeustieto on tärkeää. Suomen ympäristökeskus SYKE yhdessä ELY-keskusten kanssa vastaa kansallisesta hydrologisesta seurannasta ja seurantaverkon kehityksestä. Seurantaverkkoon kuuluu mm.  reilu 700 automaattista vedenkorkeudenmittausasemaa, joilta saadaan ajankohtaista vedenkorkeustietoa lähes reaaliajassa. Asemille tehdään säännöllisiä ylläpitokäyntejä, jotka ovat ulkoistettu vuonna 2018.

Maastotöiden ulkoistuksen lisäksi vuonna 2018 aloitettiin vedenkorkeusasemien mittalaitteiden kahdennus. Kahdennuksella tarkoitetaan aseman mittauslaitteiden lisäämistä yhdestä kahteen, eli kahdennetulla asemalla on kaksi erillistä mittaava laitetta. Kahdennuksella pyritään parantamaan vedenkorkeusasemien toimintavarmuutta ja mittausaineiston laatua sekä vähentämään ylläpito- ja korjauskäyntien määrää. Tavoitteena on kahdentaa kaikki tärkeät asemat ja toistaiseksi kahdennettuja asemia on reilu 50 kappaletta.

Kevään tulvatilanteessa tärkeän vedenkorkeusmittauslaitteen rikkoutumisen aiheuttama havaintokatko olisi voinut merkittävästi vaikeuttaa tulvaennusteiden tekemistä ja näin haitata tulvasuojelun ponnisteluja. Onneksi laiterikkoja ei tullut. Kahdennetulla asemalla yhden laitteen rikkoutuminen ei aiheuta havaintokatkoa ja kahden laitteen rikkoutuminen samanaikaisesti on todella epätodennäköistä. Näin ollen myös keskeisten mittausasemien toimintavarmuuden parantaminen kahdentamalla on tärkeää tulviin varautumista.

Kirjoitin keväällä valmistuneen diplomityöni aiheesta ”Automaattisten vedenkorkeusasemien kahdennus”. Kahdennuksesta on paljon hyötyjä, mutta siitä koituu myös haittoja. Yksi keskeinen haitta on laadunvarmennustyön lisääntyminen, koska laitemäärä kasvaa. Vaikka mittaustulokset kerätäänkin automaattisesti, ei laadukkaan ja paikkansapitävän vedenkorkeustiedon tuottaminen ole täysin automaattista. Mittaustulosten tarkistaminen ja mahdollinen korjaaminen vaativat aina työtä. Ylläpitokäyntien yhteydessä tehtävät tarkistusmittaukset ja niiden vertailu mittauslaitteiden tuloksiin ovat tärkeitä erilaisten virhetilanteiden ja mittaustulokseen vaikuttavien ilmiöiden toteamiseksi. Keskeinen tällainen ilmiö on mittaustuloksen ryömintä eli vähittäinen kasvaminen tai pieneneminen, vaikka vedenkorkeus ei muuttuisikaan.

Käsittelen ryömintää, muita vedenkorkeudenmittaamisen ilmiöitä sekä kahdennuksen hyötyjä ja haittoja tarkemmin diplomityössäni, joka on luettavissa sivulla https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/43594. Diplomityön pohjalta kehitämme mittaustulosten laadunvarmennuksen tueksi selkeitä mittausvirheitä löytävää automaattiohjelmaa, mutta lopullisen tarkistus- ja korjaustyöhön tarvitaan jatkossakin monia ihmisiä ja heidän työaikaansa.

Sami Soosalu
Hydrologi
Suomen ympäristökeskus, SYKE

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE