{"id":978,"date":"2024-11-25T14:39:45","date_gmt":"2024-11-25T12:39:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=978"},"modified":"2024-11-26T10:42:40","modified_gmt":"2024-11-26T08:42:40","slug":"rantaimeytyminen-on-yleinen-ilmio-pohjavedenottamoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/rantaimeytyminen-on-yleinen-ilmio-pohjavedenottamoilla\/","title":{"rendered":"Rantaimeytyminen on yleinen ilmi\u00f6 pohjavedenottamoilla"},"content":{"rendered":"

Rantaimeytyminen eli pintaveden kulkeutuminen pohjavesimuodostumaan voi heikent\u00e4\u00e4 pohjaveden laatua, mik\u00e4 tulisi ottaa huomioon vedenottamoilla. S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden voimistuminen voi lis\u00e4t\u00e4 rantaimeytymisen riskej\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Noin 65 prosenttia talousvedest\u00e4 on pohjavett\u00e4 tai tekopohjavett\u00e4, ja suurimmassa osassa maata vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveteen. Suurissa kaupungeissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tekopohjavett\u00e4 tai pintavett\u00e4.<\/p>\n

Pohjavesi ja pintavesi ovat vuorovaikutuksessa. Yleens\u00e4 pohjavett\u00e4 purkautuu pohjavesimuodostumasta l\u00e4hell\u00e4 oleviin pintavesiin, kun taas rantaimeytymisess\u00e4 vett\u00e4 suotautuu vesist\u00f6ist\u00e4 pohjavesimuodostumaan ja -ottamolle. Vett\u00e4 imeytyy sek\u00e4 normaalissa vesitilanteessa ett\u00e4 tulvien, kuivuuden ja tehostetun vedenoton seurauksena. Ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suunnitellusti.<\/p>\n

Rantava-hankkeessa kartoitettiin paikkatietoanalyyseill\u00e4 pohjavedenottamoita, joilla rantaimeytyminen on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Pintavesist\u00e4 imeytyy orgaanista ainesta pohjaveteen<\/h3>\n

Pintaveden imeytymisell\u00e4 pohjavesimuodostumaan voi olla sek\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 ett\u00e4 kielteisi\u00e4 vaikutuksia. Jos pintaveden laatu on hyv\u00e4, ilmi\u00f6ll\u00e4 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia: se lis\u00e4\u00e4 pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pohjavedenpinnan vaihtelua.<\/p>\n

Toisaalta rantaimeytyminen voi heikent\u00e4\u00e4 pohjaveden laatua ja lis\u00e4t\u00e4 vedenk\u00e4sittelytarvetta ottamolla. Pohjavesimuodostumaan voi imeyty\u00e4 vesist\u00f6st\u00e4 orgaanista ainesta. Orgaanisen aineksen hajoaminen pohjavedess\u00e4 johtaa hapen v\u00e4henemiseen, hiilidioksidin muodostumiseen sek\u00e4 raudan ja mangaanin liukenemiseen. My\u00f6s pohjaveden l\u00e4mp\u00f6tila voi nousta rantaimeytymisen seurauksena.<\/p>\n

Pintaveden aiheuttamat laatumuutokset tasoittuvat pohjavesimuodostumassa yleens\u00e4 melko lyhyell\u00e4 kulkeutumismatkalla.<\/p>\n

Paikkatieto paljastaa rantaimeytymisen noin 200 vedenottamolla l\u00e4hinn\u00e4 J\u00e4rvi-Suomessa<\/h3>\n

Rantava-hankkeessa tutkittiin paikkatietoaineistojen avulla rantaimeytymisen mahdollisuutta pohjavedenottamoilla. Yli 1700 pohjavedenottamosta noin 800 sijaitsee vesist\u00f6n l\u00e4hell\u00e4, ja rantaimeytyminen arvioitiin todenn\u00e4k\u00f6iseksi noin 200 ottamolla, erityisesti J\u00e4rvi-Suomessa. Yleisin rantaimeytymisl\u00e4hde oli j\u00e4rvi, mutta my\u00f6s joista, lammista ja merest\u00e4 voi imeyty\u00e4 vett\u00e4 pohjavedenottamoille. Rantaimeytymisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa vaihdella eri vuodenaikoina.<\/p>\n

Potentiaalisilla rantaimeytysottamoilla kannattaa varautua siihen, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen seurauksena pintaveden imeytymisess\u00e4 pohjavesimuodostumaan tapahtuu muutoksia. Rantaimeytymist\u00e4 voi selvitt\u00e4\u00e4 isotooppitutkimuksilla sek\u00e4 tehostetulla pohjaveden laadun ja korkeuden seurannalla. Rantaimeytymist\u00e4 voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 otettavia vesim\u00e4\u00e4ri\u00e4 tai sijoittamalla kaivot kauemmaksi vesist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportissa on yhteenveto pohjavedenottamoista, pohjavedenotosta sek\u00e4 paikkatiedon perusteella tehty arvio vedenottamoiden rantaimeytymist\u00e4. Hanketta rahoittivat maa- ja mets\u00e4talous- sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Erikoisuunnittelija Jari Rintala, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Rantaimeytyminen pohjavedenottamoilla (RANTAVA) (syke.fi)<\/a><\/p>\n

Pohjavedenottamot ja rantaimeytyminen: Valtakunnallinen yleistarkastelu<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Jari Rintala<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rantaimeytyminen eli pintaveden kulkeutuminen pohjavesimuodostumaan voi heikent\u00e4\u00e4 pohjaveden laatua, mik\u00e4 tulisi ottaa huomioon vedenottamoilla. S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden voimistuminen voi lis\u00e4t\u00e4 rantaimeytymisen riskej\u00e4. Noin 65 prosenttia talousvedest\u00e4 on pohjavett\u00e4 tai tekopohjavett\u00e4, ja suurimmassa osassa maata vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveteen. Suurissa kaupungeissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tekopohjavett\u00e4 tai pintavett\u00e4. Pohjavesi ja pintavesi ovat vuorovaikutuksessa. Yleens\u00e4 pohjavett\u00e4 purkautuu pohjavesimuodostumasta l\u00e4hell\u00e4 oleviin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":998,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-978","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-marraskuu-2024"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=978"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1023,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978\/revisions\/1023"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/998"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}