{"id":923,"date":"2023-06-14T05:53:06","date_gmt":"2023-06-14T02:53:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=923"},"modified":"2023-06-14T05:53:06","modified_gmt":"2023-06-14T02:53:06","slug":"uusia-menetelmia-peltojen-kuivatustilan-ja-tulvaherkkyyden-arviointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/uusia-menetelmia-peltojen-kuivatustilan-ja-tulvaherkkyyden-arviointiin\/","title":{"rendered":"Uusia menetelmi\u00e4 peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arviointiin"},"content":{"rendered":"

Koko maan kattavat paikkatietoaineistot tarjoavat mahdollisuuden peltojen kuivatustilan arviointiin. Tulvaherkki\u00e4 peltoja voidaan tunnistaa pintavaluntamallinnuksella ja tulkita satelliittikuvista. Pellon pinnan ja ojan vedenpinnan korkeuseron eli kuivavaran laskeminen onnistuu yleispiirteisesti laserkeilausaineiston pohjalta.<\/p><\/blockquote>\n

Valumavesi- ja LaserVesi-hankkeissa on selvitetty kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuutta sek\u00e4 mahdollisuuksia ja rajoituksia peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arvioimiseksi. Loviisanjoen valuma-alueelle pilotoitiin aineistokokonaisuutta, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 peruskuivatuksen toimivuuden arviointiin. Tulosten avulla on helpompi kohdentaa tarkempia selvityksi\u00e4 mahdollisiin ongelmakohtiin.<\/p>\n

Pellon kuivatustila kertoo, kuinka tehokkaasti ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi poistuu pellolta. Jos kuivatustila on huono, pelto on liian m\u00e4rk\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuva m\u00e4rkyys voi johtaa maan kasvukunnon heikkenemiseen. Toimimaton kuivatus voi lis\u00e4ksi johtaa pellon tulvimiseen.<\/p>\n

\"Teemakartta
Yleispiirteinen kuivavara-aineisto pilottialueelta. Punainen ja oranssi kuvaavat pient\u00e4 kuivavaraa keilaushetkell\u00e4. Kartalla on kuvattu my\u00f6s esimerkki matalan kasvillisuuden tiheyden tulkinnasta laserkeilausaineistosta. Yli 30 % tarkoittaa, ett\u00e4 ruudussa on runsaasti kentt\u00e4kerrosta. Taustakartta ja ilmakuva: Maanmittauslaitos.<\/figcaption><\/figure>\n

Kohti valtakunnallista kartoitusta<\/h3>\n

Kuivatustilan arviointia tukeva aineistokokonaisuus on rakennettu suunnittelijoiden, viranomaisten ja viljelij\u00f6iden tarpeisiin. Se antaa osviittaa kuivatuksen toimivuudesta. Eri kartoitusmenetelm\u00e4t soveltuvat eri tarkoituksiin.<\/p>\n

Satelliittikuvilla voidaan kartoittaa tulvia laajoilla alueilla. Hankkeessa kehitettiin maksuttomiin Sentinel-1-tutkasatelliittikuviin perustuva, Suomen olosuhteisiin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity tulkintamenetelm\u00e4, joka keskittyy peltoalueisiin. Sentinel-2 optisiin satelliittikuviin perustuva maan kosteuden estimaatti soveltuu puolestaan l\u00e4hinn\u00e4 lohkon sis\u00e4isten (sama kasvilaji, samat viljelytoimenpiteet) kuivatustilan erojen tarkasteluun.<\/p>\n

Tulvaherk\u00e4t pellot -aineisto perustuu pintavaluntamallinnuksella tuotettuun valuma-aluetasoiseen tulvakartoitukseen. Sen valtakunnallinen tuotanto on aloitettu
\nTIIMA-hankkeessa vuonna 2023.<\/p>\n

\"Teemakartta
Valuma-aluetasoinen tulvakartta perustuen sadantaan 10 mm tunnissa 12 tunnin ajan (yht. 120 mm). Kartalla on esitetty tulvan peitt\u00e4vyys ja vesisyvyys maksimissaan 48 tunnin laskentajakson ajalta. Kartalla on esitetty my\u00f6s Sentinel-1-tutkasatelliittikuvasta tehty tulva-aluetulkinta 1.4.2021 aamulta sek\u00e4 drone-kuvaa vastaavalta ajankohdalta. Taustakartta: Maanmittauslaitos.<\/figcaption><\/figure>\n

Yleispiirteinen kuivavara-aineisto kuvaa laserkeilauksen aikaista pellon pinnan ja ojan vedenpinnan korkeuseroa. Maanmittauslaitoksen 5 p laserkeilausaineiston on m\u00e4\u00e4r\u00e4 kattaa koko Suomi vuonna 2025, jolloin menetelm\u00e4\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtakunnallisesti. Aineistoa pilotoitiin my\u00f6s matalan, virtausta rajoittavan kasvillisuuden tiheyden tunnistamiseen.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Mikko Sane, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Peltojen kuivatustilan arviointi. Menetelmi\u00e4 ja mahdollisuuksia peltojen kuivatustilan valtakunnalliseen kartoitukseen (Valumavesi-hanke)<\/a> (syke.fi)<\/p>\n

Laserkeilaus vesien hallinnassa osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n ja metsien suunnittelua (LaserVesi) -hanke<\/a> (syke.fi)<\/p>\n

Menetelmi\u00e4 maa- ja mets\u00e4talouden kest\u00e4v\u00e4\u00e4n vesienhallintaan (Valumavesi) -hanke<\/a> (syke.fi)<\/p>\n

Tietopohjaa ilmastoviisaaseen maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (TIIMA) -hanke<\/a>\u00a0 (syke.fi)<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Tulvavesi\u00e4 pellolla hankkeen pilottialueella Loviisanjoen Hardomb\u00e4ckenin yl\u00e4juoksulla 2.5.2016. Kuva: Mikko Ortamala.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koko maan kattavat paikkatietoaineistot tarjoavat mahdollisuuden peltojen kuivatustilan arviointiin. Tulvaherkki\u00e4 peltoja voidaan tunnistaa pintavaluntamallinnuksella ja tulkita satelliittikuvista. Pellon pinnan ja ojan vedenpinnan korkeuseron eli kuivavaran laskeminen onnistuu yleispiirteisesti laserkeilausaineiston pohjalta. Valumavesi- ja LaserVesi-hankkeissa on selvitetty kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuutta sek\u00e4 mahdollisuuksia ja rajoituksia peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arvioimiseksi. Loviisanjoen valuma-alueelle pilotoitiin aineistokokonaisuutta, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":949,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-923","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-kesakuu-2023"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=923"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":950,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/923\/revisions\/950"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/949"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=923"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=923"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=923"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}