{"id":917,"date":"2023-06-14T05:54:29","date_gmt":"2023-06-14T02:54:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=917"},"modified":"2023-06-14T05:54:29","modified_gmt":"2023-06-14T02:54:29","slug":"tryptofaanin-automaattimittaus-tunnistaa-ikavat-jatevesipaastot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/tryptofaanin-automaattimittaus-tunnistaa-ikavat-jatevesipaastot\/","title":{"rendered":"Tryptofaanin automaattimittaus tunnistaa ik\u00e4v\u00e4t j\u00e4tevesip\u00e4\u00e4st\u00f6t"},"content":{"rendered":"

Vesien ulosteper\u00e4ist\u00e4 saastumista tutkitaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suolistossa lis\u00e4\u00e4ntyvien koliformisten bakteerien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laboratoriossa. Automaattisen tryptofaanimittarin avulla ulosteper\u00e4ist\u00e4 saastumista voidaan seurata reaaliajassa.<\/p><\/blockquote>\n

Uimaveden laatu oli kes\u00e4ll\u00e4 2022 paikoitellen huono ymp\u00e4ri Suomea. Esimerkiksi Seurasaaressa havaittiin hein\u00e4kuussa 2022 suolistoper\u00e4isi\u00e4 enterokokkeja yli 800 pmy\/100 ml, joka ylitti rannikoveden toimenpiderajan 500 pmy\/100 ml. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla uimavesist\u00e4 tutkitaan koliformisia bakteereja 4\u20135 kertaa vuodessa, joten korkea pitoisuus voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 havaitsematta, mik\u00e4li se ajoittuu n\u00e4ytteenottokertojen v\u00e4liin.<\/p>\n

Automaattimittaus tunnistaa saastumisen reaaliaikaisesti<\/h3>\n

Vesien ulosteper\u00e4ist\u00e4 saastumista tutkitaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suolistossa lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 koliformisia bakteereja. Bakteerianalyysit voivat kest\u00e4\u00e4 jopa 18 tuntia ja vaativat steriilin laboratorioymp\u00e4rist\u00f6n ja ammattitaitoisen laboratoriohenkil\u00f6kunnan. Tryptofaanin automaattimittaus on kustannustehokkaampi keino havaita ulosteper\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Tryptofaani on ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ravinnosta saatava aminohappo, jota p\u00e4\u00e4tyy ulosteen ja virtsan mukana j\u00e4tevesiin. J\u00e4tevesip\u00e4\u00e4st\u00f6 voidaan havaita tryptofaanin UV-fluoresenssia tutkimalla, jolloin tieto mahdollisesta ulosteper\u00e4isest\u00e4 saastumisesta saadaan reaaliajassa. T\u00e4ll\u00f6in uimaranta voidaan asettaa k\u00e4ytt\u00f6kieltoon nopeasti, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairastuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vantaanjoen mittaustulokset lupaavia<\/h3>\n

Vantaanjoen Pitk\u00e4koskelle asennettiin kes\u00e4kuun 2022 alussa automaattinen fluorometri MicroFlu V2 TRP, joka m\u00e4\u00e4ritti tryptofaanipitoisuuden (mg\/l) puolen tunnin v\u00e4lein. Mittausjakso kesti kolme kuukautta kes\u00e4kuun alusta syyskuun alkuun.<\/p>\n

Kolmen kuukauden tryptofaanipitoisuuksia verrattiin Helsingin kaupungin Ymp\u00e4rist\u00f6palvelujen kokoamien Vantaanjoen varrella sijaitsevien uimarantojen suolistoper\u00e4isten bakteerien pitoisuuksiin. Tuloksista havaittiin, ett\u00e4 bakteeripitoisuudet osuivat kes\u00e4- ja hein\u00e4kuussa havaittujen tryptofaanikuormitus huippujen kohdalle Tapaninvainion kertavesin\u00e4ytteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettyjen pitoisuuksien kanssa (kuva 1).<\/p>\n

\"Viivadiagrammi,
Pitk\u00e4kosken jatkuvatoimisen tryptofaanimittarin tulosten ja virtaaman avulla laskettu kuormitus ja Tapaninvainiolta, Pakilasta ja Pikkukoskelta m\u00e4\u00e4ritettyjen suolistoper\u00e4isten enterokokkien kertavesin\u00e4ytepitoisuuksien vertailu.<\/figcaption><\/figure>\n

Sen sijaan Pakilan ja Pikkukosken kertavesin\u00e4ytteist\u00e4 havaittiin kohonneita m\u00e4\u00e4ri\u00e4 vain kes\u00e4kuussa, mutta ei hein\u00e4kuussa. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 voi olla kertavesin\u00e4ytteenoton ajoittuminen eri aikaan bakteerihuipun kanssa.<\/p>\n

\"Karttakuva,
Tryptofaanimittauspaikkojen sijainnit Vantaanjoessa.<\/figcaption><\/figure>\n

Vantaanjoen Pitk\u00e4koskella aloitetaan ymp\u00e4rivuotinen jatkuvatoiminen tryptofaanin mittaus kes\u00e4ll\u00e4 2023. Jatkossa tryptofaanipitoisuuksia voidaan verrata eri vedenlaatuparametreihin.<\/p>\n

Tryptofaanimittaukset<\/span> tehtiin<\/span> SWAIN <\/span>hankkeen<\/span> <\/span>(Sustainable Watershed Management Through IoT-Driven Artificial Intelligence)<\/span><\/span> tuella<\/span>. <\/span><\/span>CHIST-ERA <\/span>rahoitus<\/span> CHIST-ERA-19-CES-005<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Erikoistutkija Heidi Ahkola, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, heidi.ahkola@syke.fi<\/p>\n

Erikoistutkija Janne Juntunen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke, janne.juntunen@syke.fi<\/p>\n

\"SWAIN-hankkeen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vesien ulosteper\u00e4ist\u00e4 saastumista tutkitaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suolistossa lis\u00e4\u00e4ntyvien koliformisten bakteerien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laboratoriossa. Automaattisen tryptofaanimittarin avulla ulosteper\u00e4ist\u00e4 saastumista voidaan seurata reaaliajassa. Uimaveden laatu oli kes\u00e4ll\u00e4 2022 paikoitellen huono ymp\u00e4ri Suomea. Esimerkiksi Seurasaaressa havaittiin hein\u00e4kuussa 2022 suolistoper\u00e4isi\u00e4 enterokokkeja yli 800 pmy\/100 ml, joka ylitti rannikoveden toimenpiderajan 500 pmy\/100 ml. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla uimavesist\u00e4 tutkitaan koliformisia bakteereja 4\u20135 kertaa vuodessa, joten […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":952,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-917","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-kesakuu-2023"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=917"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/917\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":922,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/917\/revisions\/922"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/952"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}