{"id":764,"date":"2022-12-14T10:18:31","date_gmt":"2022-12-14T08:18:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=764"},"modified":"2022-12-14T14:21:09","modified_gmt":"2022-12-14T12:21:09","slug":"pintavesien-seleenipitoisuutta-seurataan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/pintavesien-seleenipitoisuutta-seurataan\/","title":{"rendered":"Pintavesien seleenipitoisuutta seurataan"},"content":{"rendered":"

Suomessa v\u00e4est\u00f6n ja karjan seleeninpuutosta ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 seleeni\u00e4 (Se) lannoitteisiin. Uuteen raporttiin on koottu tietoa rehun, ruuan ja ihmisten seerumin seleenitasojen lis\u00e4ksi my\u00f6s peltomaan ja jokivesien seleenipitoisuuksia.<\/p><\/blockquote>\n

Seleeni on terveydelle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hivenaine, mutta sen liian suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat myrkyllisi\u00e4. Suomen maaper\u00e4ss\u00e4 on luonnostaan hyvin v\u00e4h\u00e4n seleeni\u00e4 kasveille sopivassa muodossa. Suomessa on vuodesta 1984 l\u00e4htien lis\u00e4tty seleeni\u00e4 lannoitteisiin, mink\u00e4 avulla karjan ja ihmisten seleenin saanti on saatu nostettua sopivalle tasolle.<\/p>\n

Lannoitteena lis\u00e4tyst\u00e4 seleenist\u00e4 siirtyy viljelykasviin vain pieni osa. Muu sitoutuu peltomaahan niin vahvasti, ett\u00e4 se ei ole kasvien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huuhtoudu vesiin helposti.<\/p>\n

Jokivesien seleenipitoisuudet p\u00e4\u00e4osin pieni\u00e4, mutta yksitt\u00e4isi\u00e4 korkeita pitoisuksia havaittu<\/h3>\n

Seleenin seurantatiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen laboratorio ryhtyi analysoimaan sit\u00e4 samalla kertaa raskasmetallien kanssa vuonna 2009. Aluksi m\u00e4\u00e4ritysraja oli liian korkea, mutta se laski 2013 ja on ollut 0,1 \u00b5g\/l siit\u00e4 l\u00e4htien. On odotettavissa, ett\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n olevan menetelm\u00e4kehityksen johdosta jatkossa m\u00e4\u00e4ritysraja laskee edelleen.<\/p>\n

Lannoitelis\u00e4n vaikutuksista pintavesien seleenipitoisuuksiin ei ole tarkkaa mittaustietoa, sill\u00e4 lannoituksia edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 pitoisuustasosta ei ole tietoa. Lannoitus saattaa olla syy siihen, ett\u00e4 intensiivisesti viljellyill\u00e4 maatalousalueilla jokivesien seleenipitoisuudet ovat ylitt\u00e4neet m\u00e4\u00e4ritysrajan useammin kuin muilla alueilla.<\/p>\n

Lapuanjoessa ja Kyr\u00f6njoessa havaittiin korkeita seleenipitoisuuksia 2013\u20132015 ja niiden syit\u00e4 tulisi selvitt\u00e4\u00e4. Sittemmin pitoisuudet ovat olleet pienempi\u00e4 ja turvallisella tasolla.<\/p>\n

Jos biosaatavassa muodossa olevan seleenin pitoisuus kasvaisi, lev\u00e4kukintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 voisi lis\u00e4\u00e4ntyj\u00e4 niiss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 ja jokivesiss\u00e4, joissa seleeni on nyt kasvua rajoittava hivenaine.<\/p>\n

\"joki,
Jokivesiin huuhtoutuneesta seleenist\u00e4 osa saattaa olla per\u00e4isin lannoitteista. Kuva: Riku Lumiaro<\/figcaption><\/figure>\n

Seleenin vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t selkeimmin ravintoketjun huipulla<\/h3>\n

Seleeni rikastuu ravintoketjussa. Liika seleenin saanti voisi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kaloja sy\u00f6vien vesilintujen lis\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4. Seleenin kertymiseen ja rikastumiseen vaikuttavat muun muassa seleenin esiintymismuoto ja eli\u00f6iden kasvunopeudet.<\/p>\n

Suomessa seurataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti silakan ja kasvatetun kirjolohen sek\u00e4 satunnaisemmin pienten ahventen seleenipitoisuuksia. Kalojen mitatut pitoisuudet ovat olleet ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta turvallisella tasolla. Haukien tai hylkeiden seleenitasoja kannattaisi kuitenkin kartoittaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin, jotta pitoisuuksien muutokset ravintoketjun huipulla havaittaisiin ajoissa.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h4>\n

Tutkija Katri Siimes, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Report of the selenium working group 2022<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

\u00a9 Adobe Stock<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa v\u00e4est\u00f6n ja karjan seleeninpuutosta ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 seleeni\u00e4 (Se) lannoitteisiin. Uuteen raporttiin on koottu tietoa rehun, ruuan ja ihmisten seerumin seleenitasojen lis\u00e4ksi my\u00f6s peltomaan ja jokivesien seleenipitoisuuksia. Seleeni on terveydelle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hivenaine, mutta sen liian suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat myrkyllisi\u00e4. Suomen maaper\u00e4ss\u00e4 on luonnostaan hyvin v\u00e4h\u00e4n seleeni\u00e4 kasveille sopivassa muodossa. Suomessa on vuodesta 1984 l\u00e4htien lis\u00e4tty […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":794,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-764","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-joulukuu-2022"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/764","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=764"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/764\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":836,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/764\/revisions\/836"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=764"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=764"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=764"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}