{"id":738,"date":"2022-12-14T10:22:35","date_gmt":"2022-12-14T08:22:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=738"},"modified":"2022-12-14T13:34:37","modified_gmt":"2022-12-14T11:34:37","slug":"biotalouden-vesistovaikutuksista-uutta-tietoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/biotalouden-vesistovaikutuksista-uutta-tietoa\/","title":{"rendered":"Biotalouden vesist\u00f6vaikutuksista uutta tietoa"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Biotalouden tuotteiden ja biopohjaisen uusiutuvan energian kasvava kysynt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kuormitusta vesist\u00f6ihin. Pohjoismaisessa hankkeessa koottiin vesist\u00f6tietoa, joka auttaa ennustamaan my\u00f6s tulevia muutoksia ja helpottamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Pitk\u00e4aikaiset seurantaohjelmat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi ja tehokkaimpien ravinnekuormitusta v\u00e4hent\u00e4vien toimenpiteiden valitsemiseksi. Biowater-hankkeessa koottiin tietokanta 70 pienelt\u00e4 valuma-alueelta nelj\u00e4ss\u00e4 pohjoismaassa. Alueiden maank\u00e4ytt\u00f6 ja ilmasto vaihtelivat merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<figure id=\"attachment_777\" aria-describedby=\"caption-attachment-777\" style=\"width: 417px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"417\" height=\"500\" class=\"wp-image-777 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/vesikirje-biotalouden-vesistovaikutuksista-uutta-tietoa-kuva2-biowater-1.png\" alt=\"Teemakartta maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Pohjoismaissa.\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-777\" class=\"wp-caption-text\">Maank\u00e4ytt\u00f6 pohjoismaissa ja Biowater-hankkeen 70 tutkimusvaluma-aluetta kartalla. (Policy brief #1 2020)<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus suurta erityisesti turvemailla<\/h3>\n<p>Kun verrattiin eri maank\u00e4ytt\u00f6muotojen vesist\u00f6kuormitusta, havaittiin ett\u00e4 ravinteiden pitoisuudet ja ainem\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat odotetusti suurimpia maatalousvaltaisilta alueilta. Mets\u00e4talousvaltaisten alueiden ravinnekuormitus oli my\u00f6s selv\u00e4sti suurempaa kuin luonnontilaisten alueiden. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4talous muodostaa isomman osan kokonaiskuormituksesta kuin aiemmin on arvioitu. Erityisesti vanhojen ojitusalueiden ravinnekuormitus turvemailla arvioitiin yli kaksi kertaa suuremmaksi kuin aiemmat arviot.<\/p>\n<p>Kasvavaan hiilen huuhtoutumiseen ja sit\u00e4 kautta vesien tummumiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 tutkittiin Suomessa 30 vuoden aikasarjoista. Havaittiin, ett\u00e4 vesien tummumista lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kohoava l\u00e4mp\u00f6tila, pienenev\u00e4 hapan laskeuma sek\u00e4 ojitukset.<\/p>\n<p>Virtaavien vesien elonkirjo voi huonontua selv\u00e4sti turvemaiden ojitusten ja hakkuiden yhteisvaikutuksesta. Suometsien hoidossa tarvitaankin kevyempi\u00e4 menettelytapoja, matalampia ojasyvyyksi\u00e4 tai herkill\u00e4 alueilla ojituksista luopumista, suojavy\u00f6hykkeit\u00e4, maanmuokkauksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, ja &#8211; jos mahdollista &#8211; siirtymist\u00e4 jatkuvapeitteiseen mets\u00e4nkasvatukseen.<\/p>\n<p>Vajaatuottoisilla ojitusalueilla voi ennallistaminen olla paras ratkaisu kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n<figure id=\"attachment_780\" aria-describedby=\"caption-attachment-780\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"462\" class=\"wp-image-780 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/vesikirje-biotalouden-vesistovaikutuksista-uutta-tietoa-kuva1-biowater.png\" alt=\"Kaaviokuva valuma-alueesta, mets\u00e4\u00e4, peltoja ja vesist\u00f6j\u00e4.\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-780\" class=\"wp-caption-text\">Biotalous ja muuttuva ilmasto muuttavat vesist\u00f6j\u00e4, joten tarvitaan uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen hillitsemiseksi (Policy brief #1 2020).<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Luontaiset pitoisuudet toimivat pohjana ennusteille<\/h3>\n<p>Vesist\u00f6jen ravinnepitoisuuksille m\u00e4\u00e4ritettiin luontaisia vertailutasoja ja niiden eroja tarkasteltiin eri Pohjoismaissa. Lis\u00e4ksi eri pilottikohteilla mallinnettiin ravinnevirtoja ja tehtiin skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista.<\/p>\n<p>Suomesta pilottikohteena oli Simojoen vesist\u00f6alue, jossa mallinnuksen ohella tarkasteltiin pitk\u00e4aikaisia muutoksia turvemaiden ojituksissa ilmakuvien ja kaukokartoituksen avulla.<\/p>\n<p>Kun mallinnettuja ravinnepitoisuuksia verrataan nykyisiin pitoisuuksiin, saadaan ennusteita eri maank\u00e4ytt\u00f6muotojen ravinnekuormituksesta my\u00f6s muuttuvassa ilmastossa.<\/p>\n<p>Biowater-hankkeen Ambio-teemanumerossa esiteltiin hankkeen alkuvaiheen t\u00e4rkeimm\u00e4t tulokset. Toinen teemanumero ilmestyy vuonna 2023 Catena-sarjassa. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa pohjoismaisten mallisovellusten ja skenaarioiden tulokset.<\/p>\n<h3>Pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h3>\n<p>NordForskin rahoittama Biowater (2017\u20132022) on biotalouden kasvuun liittyv\u00e4, maank\u00e4yt\u00f6n vesist\u00f6vaikutuksiin suuntautuva tutkimushanke ja -yhteisty\u00f6verkosto. Mukana on kahdeksan pohjoismaista instituuttia tai yliopistoa.<\/p>\n<p>Hanke rahoitti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n kussakin osallistujamaassa. Hanketta koordinoi tohtori Eva Skarb\u00f8vik Norjan biotalouden tutkimuslaitoksesta (NIBIO). Suomesta mukana ovat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto. Osa hanketiimist\u00e4 jatkaa yhteisty\u00f6t\u00e4 uudessa EU Horizon Europe-ohjelman Nordbalt-Ecosafe -hankkeessa.<\/p>\n<h4>Lis\u00e4tietoja:<\/h4>\n<p>Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u202fSeppo Hellsten<br \/>\nErikoistutkija\u202fAhti Lepist\u00f6<br \/>\nErikoistutkija\u202fJukka Aroviita<br \/>\nErikoistutkija\u202fKatri Rankinen<br \/>\nJohtava tutkija\u202fPirkko Kortelainen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n<h4>Linkkej\u00e4:<\/h4>\n<p><a href=\"https:\/\/biowater.info\/\">Biowater-hanke: Integrating land and water management for a sustainable Nordic bioeconomy\u00a0<\/a><\/p>\n<h4>Biowater Policy Briefs:<\/h4>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/nibio.no\/nyheter\/sustainable-bioeconomy-vital-for-freshwater-resources\/_\/attachment\/inline\/65a11005-0f30-4c2d-9a86-53c878bee120:4131f5b51d2764ad4a67b5761ed3652a85f35a50\/BIOWATER%20Policy%20Brief%20No%201%202020.pdf\">How green will a bioeconomy be for our Nordic water resources? (Policy Brief #1 2020) <\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/biowater.info\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/BIOWATER_REFCOND_Policy_Brief_Dec_2020.pdf\">Nutrient reference conditions in Nordic rivers (Policy Brief #2 2020) <\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/biowater.info\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/Biowater_Policy_Brief_freshwater_and_forestry_En_Apr_2022.pdf\">Forestry, water quality and ecology\u202f(Policy Brief #1 2022<\/a>)<\/li>\n<\/ul>\n<h4><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"68\" class=\"alignnone size-medium wp-image-754 img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/vesikirje-biotalouden-vesistovaikutuksista-uutta-tietoa-biowater-logo-300x68.png\" alt=\"\" \/><\/h4>\n<h4>Artikkelikuva:<\/h4>\n<p>\u00a9 Maria Rajakallio<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Biotalouden tuotteiden ja biopohjaisen uusiutuvan energian kasvava kysynt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kuormitusta vesist\u00f6ihin. Pohjoismaisessa hankkeessa koottiin vesist\u00f6tietoa, joka auttaa ennustamaan my\u00f6s tulevia muutoksia ja helpottamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Pitk\u00e4aikaiset seurantaohjelmat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi ja tehokkaimpien ravinnekuormitusta v\u00e4hent\u00e4vien toimenpiteiden valitsemiseksi. Biowater-hankkeessa koottiin tietokanta 70 pienelt\u00e4 valuma-alueelta nelj\u00e4ss\u00e4 pohjoismaassa. Alueiden maank\u00e4ytt\u00f6 ja ilmasto vaihtelivat merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus suurta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":742,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-738","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-joulukuu-2022"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=738"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":834,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions\/834"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}